Taitaa samat ilmiöt ja keskustelut liittyä aina uuden teknologian syntyyn ja laajenemiseen kirjapainosta, kameroihin ja internetteihin. Mahdollisuus hyvään, mihmislajin kyky luoda myös niin paljon turhaa/pahaa. Teknologian kehittyessä ilmastovaikutukset aina vain merkittävämmät

Tiederahoituskritiikin hengessä, mikä taho päättää, mikä on oikeaa ja hyväksyttävää tiedettä, taidetta yms. joka on luomisen arvoista.

Tämä on vaikea kysymys. Samat henkilöt usein sitten käyvät viikoittain, jopa päivittäin päivystyksessä ambulanssirallilla kaatumiseen, pelkotilojen, sekavuuden ym vuoksi. Itsemääräämisoikeutta aina mahdollisuuksien puitteissa toki kunnioitettava.

Paljon tilanteita, jossa huonon kunnon vuoksi ei itsenäisesti kotona pärjätä (tätä ei joko myönnetä tai sairauden vuoksi tajuta). Vaihtoehtoina tiivis kotihoito tai hoivakoti, jälkimmäinen monille ehdoton ei, joten pitkin hampain kotihoitoon pääseviä/joutuvia kyllä löytyy...

Aivan, joo, ehdottomasti näin. Jokin painoarvo näissä järjestelmissä pitää antaa yksilön huolelle ja siitä koituvalle henkiselle kärsimykselle. 3 kk on pitkä aika murehtia, onko kyse jostain vakavammasta...

Palveluun pääsy vain lääketieteellisestä syystä on käytännössä vaikea rasti. Usein, jos huoleen mahdollisesta lääketieteellisestä vaivasta suhtaudutaan heti alussa asiallisesti, säästyy kaikkien aikaa ja vaivaa.

Kehutaan sen verran, että kyky uudistua on yksityisellä puolella selvästi parempi, samoin asiakas/potilaslähtöisyys paremmin huomioitu, digitaaliset palvelut myös toimivampia kuin julkisen. Yksityisellä myös työnteon tehokkuuden seuranta ja palautejärjestelmät usein paremmin järjestetty.

Kenet meillä on varaa hoitaa? - Työn ja talouden tutkimus LABORE Kuinka paljon lisäelinvuosi saa maksaa, kun uudet lääkkeet ovat yhä kalliimpia? Missä ja miten käytettynä rahalla tuotetaan ihmisille eniten terveyttä? Niin kauan kuin priorisointi ei ole läpinäkyvää ...

Koska eilinen postaus siitä, kenet hoidetaan ja millaisia valintoja koko ajan tehdään, näyttää herättäneen kovasti keskustelua.

Niin lukekaapa tämä. Paras artikkeli, minkä olen aiheesta nähnyt suomeksi kirjoitettuna.

Jos oletuksena on, että teksti on myös potilaalle tiedoksi, ehdottomasti näin. Jos taas oletuksena on vain tiedon välittäminen ammattilaiselta toiselle, rimaa hipoen ajaa asiansa tuollaisenaankin. Potilaslähtöisyydestä ei voi pisteitä antaa.

Ymmärrettävää tyytymättömyyttä täysin. Kirjausten suhteen on kokemukseni mukaan kahta koulukuntaa: etenkin vanhemmat kirjaajat, joiden mukaan kirjaukset ovat ensisijaisesti ammattilaisten väliseen tiedonsiirtoon ja sitten usein nuoremmat, jotka pyrkivät kansantajuisemmin maallikkotermein kirjaamaan

Taitaa olla sitä ns. ammattislangia.

"vastaus soitetaan, jos toimenpiteisiin johtavaa ilmenee..?"