Ian McEwan kutsuu uudessa, sadan vuoden päähän sijoittuvassa kirjassaan tätä aikaa nimellä the derangement, käännetty sekoamisen ajaksi.
08.03.2026 11:41
👍 8
🔁 1
💬 1
📌 0
Ian McEwan kutsuu uudessa, sadan vuoden päähän sijoittuvassa kirjassaan tätä aikaa nimellä the derangement, käännetty sekoamisen ajaksi.
Kyllä, tutkimusta se on kaksikäyttötutkimuskin. Mutta Niemelän kommentti vihjaa, että TK-kokonaispotista osa korvamerkitään eikä pottia nykyisistä suunnitelmista kasvateta. Kaventaa väistämättä tutkimuskenttää, jonka avoimena ja laajana pitäminen olisi pitkällä tähtäimellä erityisen tärkeää.
Järkyttävä tilanne, johon häntä ei ole kuljettanut byrokratia vaan poliittiset päätökset. Leikkauspäätösten seurausta myös se, että etuushakemusten käsittelijöitä ja neuvojia ei ole tarpeeksi.
Byrokratiassa ei ole mitään vikaa, jos lait ovat fiksuja ja niitä toimeenpanevaa porukkaa riittävästi.
Edes Niemelä ei leikkaisi puolustuksesta. Silti puolustusrahojen kohdallakin pitäisi katsoa, miten ne voisivat palvella myös muita julkisen vallan tavoitteita. Voisiko niitä ohjata esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta valtio voisi vastaavasti vähentää vastaavia panostuksia toisaalla?
Näin budjettipäällikkö Niemelä Ylen haastattelussa.
Ovatko tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset lisäykset VM:lle vain budjettitekninen juttu, joka voidaan täyttää puljaamalla mukaan muita tarpeita? Eikö lain pitänyt olla keino saavuttaa kaivattua kestävää talouskasvua ja laajaa osaamista?
Loistava vieraskynä, kiitos Kaarlo Hildén! Kirjoituksen pointti pätee korkeakoulutuksen lisäksi sellaisenaan myös myös tieteeseen:
Tieteen tavoitteen rajaaminen pelkkään kilpailukykyyn sivuuttaa inhimilliset haasteet ja sivistykselliset päämäärät – vaikka juuri niiden varaan kaikki muu rakentuu.
Saimme jälkeen hyviä ehdotuksia SARAn eli haun tietojärjestelmän parantamiseksi. Koko homma siirtyy ensi vuonna valtionavustusten yhteiseen järjestelmään, joten tämän nykyisen kehittämiseen ei valitettavasti enää löydy pennin latia. Mutta hyödynnämme ideoitanne uuden kanssa mahdollisuuksien mukaan.
Enpä ole ennen lukenut niin helpottuneita ja kiitollisiakin palautteita kuin nyt, kun haun deadline siirtyi loppiaisesta marraskuulle. Seuraavan talvihaun ajankohta osunee samoille huudeille, tarkemmat päivät voimme vahvistaa pian pääsiäisen jälkeen.
Akatemian talvihaun palautekyselyn tulokset julkaistiin eilen. Kiitos jälleen, kun jaksoitte vastata haku-urakan jälkeen! Näillä on oikeasti merkitystä. Palautteen ansiota ovat mm. pdf-muotoinen tutkimussuunnitelma, hakijan oma paneelivalinta ja viimeisimpänä muuttunut hakuaika.
Suomen Akatemia muuttaa Kansallisarkiston taloon sen peruskorjauksen jälkeen. Vaikka nykyisissä tiloissamme ei ole mitään vikaa, odotan innolla uutta aikaa. Hienon ympäristön lisäksi on hauskaa päästä samoihin tiloihin useiden muiden virastojen tyyppien kanssa.
Tää oli pelialan firma.
Just tämä. Juuri kuulin harjoittelupaikasta, johon valittiin henkilö, jolla vuosikausien työkokemus alalta. Ei tässä systeemissä voi nuori pärjätä.
Kyllä, tasapainoa tarvitaan myös tuohon suuntaan. Erikoista silti on se, että naisvaltaisillakin aloilla mitä ylemmäs uraportailla mennään, sen enemmän niitä miehiä alkaa olla. En nyt muista terveystieteitä, mutta yleisenä huomiona.
Representaation puute ainakin. Syitä on tietenkin monia, mutta jos kaikki tietämäsi taksonomian tutkijat ovat eri sukupuolta kuin itse olet, saattaa koko ala tuntua joillekin muille tarkoitetulta. Ei varmaan kovin tiedostettua. Mutta en ole aiheen asiantuntija, tää on mutuilua.
Akatemiassa STEM-alojen lasikatot näkyvät selvästi. Mitä ylemmäs uravaiheessa edetään, sen vähemmän naisia hakijoina. Kehitys on kestämättömän hidasta. Siksi olemme ottaneet nyt järeämmän otteen edellytyksiimme. Emme voi ratkaista koko ongelmaa, mutta käytämme sitä ohjausvoimaa, joka meillä on.
Suomessa on surkean vähän naisia luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Tämä näkyy myös tieteessä.
Me Akatemiassa edellytämme, että hakija kuvaa hakemuksessaan, miten hankkeessa edistetään tasa-arvoa. Miten esim. rekrytoinneissa ja tutkimusryhmän rooleissa pyritään purkamaan sukupuolittuneisuutta?
Koulutusta ja testausta on luvassa meille kaikille ennen h-hetkeä. Tutkimuspalveluiden kanssa on jo työpajailtu.
Tämä on aika iso juttu meille, varmasti myös hakijoille. Teemme kovasti töitä, jotta järjestelmä tukisi sujuvaa hakemista, arviointia ja päätöksentekoa.
Stay tuned!
Syksyllä 2027 jätämme jäähyväiset tutulle SARAlle, kun Akatemia siirtyy valtionavustusten yhteiseen tietojärjestelmään, kavereiden kesken VA-digiin. Teemme parhaillaan @valtiokonttori.bsky.social n kanssa kiivasta kehitystyötä, jotta Akatemian hakujen erityistarpeet täytetään.
Haeavustuksia.fi
Voi, kauhuun ei toivottavasti ole syytä. Rahan määrä ei ole Akatemian omissa käsissä, mutta kaikki muut mainitsemasi asiat voit tuoda esille kyselyssä. Vastauksilla on oikeasti väliä.
Erinomainen ja vaikea kysymys. Tähän asti ei, koska on ajateltu vastuun hankkeista olevan organisaation ja Akatemian yhteistä. Vastuu päätutkijan palkasta on työnantajalla. Tiedämme yliopistojen tiukan tilanteen, mutta palkanmaksun ulkoistaminen vaatisi meiltä valtavia summia.
Vastaa kyselyyn!
Akatemiahanke uudistuu!
Suomen Akatemian peruskallio, akatemiahankerahoitus, kaipaa uudistamista. Tähtäämme rahoitusmuotoon, joka löytää nykyistä paremmin uudet, rohkeat avaukset. Myös hankkeelle myönnettävä rahoitus ja kauden pituus ovat tarkastelussa.
Mitä mieltä sinä olet? Vastaa kyselyyn ⬇️
Joo, ei @jihukkinen.bsky.social sitä tavoiteltavana asiana pitänyt. Totesi vain, että kriiseistä seuraa tällaista.
Kaikenlaista muutakin sanottiin, en ehtinyt kirjata, kun piti keskittyä kuuntelemaan. Tässä iässä ei enää multitaskaus onnistu kuten ennen 😊
Kiitos Tiedeakatemia ja kaikki puhujat! Nyt kahvia ☕️
Yleisöstä Kari Raivio palaa Hukkisen ajatukseen proffien visiitistä hallintoon. Hän vie ajatuksen eteenpäin: Miksei hallintoon palkata enempää tutkijakoulutettuja ihmisiä? Miksei ministeriöissä ole nykyistä enempää tohtoreita?
Jos (ei vaan kun!) kriisejä tulee ja paljon, on väistämätöntä, että tutkimus valjastetaan nykyistä enemmän pikaisiin yhteiskunnan tarpeisiin, sanoo @jihukkinen.bsky.social. Jos proffia tarvitaan kriisityöryhmiin, he menevät, ei siinä ole vaihtoehtoja.
@jihukkinen.bsky.social kehuu Yhdysvalloissa (ennen!) harrastettua tapaa, jossa akateemisen maailman proffat siirtyvät määräaikaisesti hallintoon ja takaisin. Kaikki oppivat, kun tutkimuksen ja päätöksenteon ammattitaito yhdistyy. ”Raikas idea!”, sanoo ministeri.
Nyt on vuorossa, kuten nykyisin kaikissa tutkimusta koskevissa keskusteluissa, parlamentaarisen TK-rahoitussovun ja -lain kehuminen. (Ihan syystäkin, don’t get me wrong.) Ministeri äänessä.
Huono tulevaisuus on sellainen, jossa vain reagoidaan eteen tuleviin kriiseihin, sanoo @jihukkinen.bsky.social. Meidän pitää ryhtyä luomaan nyt rakenteita ja resilienssiä 10-20 vuoden kuluttua väistämättä tulevia ympäristökriisejä varten.
Martikainen muistuttaa, että maailma muuttuu kriisien kautta. Ja se muuttuu niin nopeasti, että tarvitaan monitieteistä yhteistyötä. Hän nostaa esille tutkijoiden pätkätöiden aiheuttaman riskin riippumattomuudelle ja tieteen vapaudelle. Pitkäaikainen vakaa rahoitus on tärkeää.
Mitä opimme, kysyy Kuosmanen. Onko koronakriisin jälkeen tehty kunnon analyysia, vastaa @csalmivalli.bsky.social. Emme opi, jos emme analysoi. Ministeri Talvitie jatkaa nostamalla esiin erityisesti huolen lapsiin ja nuoriin kohdistuneista vaikutuksista. Entä kulttuuri, etätyö, paikallistalous?
@jihukkinen.bsky.social sanoo, että elämme kuvitelmassa, että koronakriisi oli poikkeuksellinen eikä sellaista enää tule. Ympäristötutkijana hän ennustaa lukuisia, jatkuvasti ilmaantuvia komplekseja kriisejä. Näihin pitää päätöksentekojärjestelmän varautua.