@mpelttari
Kaikenikäisten kuusikoiden, filosofisten vääntelyiden ja liian isojen ajatusten kirjeenvaihtaja. Miesherkkyyksien, yliajattelun ja monisähläyksen kokemusasiantuntija. Vapaa tiedetoimittaja ja kirjailija. Tykkään muuttaa mieltäni.
Sinä aikana, kun katsot tämän videon, Euroopassa jyrätään 2850 neliömetriä maata rakentamisen alta.
Luontoa hävitetään Euroopassa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu.
Long Play kertoo #GreenToGrey -projektin löydöksistä tuoreessa jutussa: www.longplay.fi/lyhyet/long-...
Video: @journalismarena.eu
Liittyen edelliseen:
Nyt siihen saatiin varmuus: Ilmastonmuutos teki heinäkuun helleaallosta noin kaksi astetta kuumemman ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän kuin ilman sitä, uusi kansainvälinen tutkimus kertoo.
Hieno ketju!
Time series graph showing the duration of longest heatwave event in Sodankylä Tähtelä. The values range generally between 0 and 14, but in 2025 the heatwave has now lasted for 26 days.
The heatwave in Sodankylä has now lasted for 26 days.
This is probably not only the longest heatwave in Lapland, but also the longest heatwave ever observed in Finland.
Note that here a heatwave is defined with 3 consecutive days above 90th percentile, which is scientifically robust definition.
Kiitos! (ja olin itsekin poikkeuksellisen tyytyväinen otsikkoon 😊)
Kiitos asiantuntemuksesta myös @markusmelin.bsky.social @minnablomqvist.bsky.social ja @samulijunttila.bsky.social
Perjantaikirjeessä @lottanarhi.bsky.social kirjoittaa ongelmasta, joka vaivaa valtion maiden luonnonsuojelupäätöksiä: suojelu painottuu Pohjois-Suomeen alueille, joita ei olisi muutenkaan hakattu. Luonto ei paperisuojelusta piittaa.
Suosittu kirje Lonkkarin tilaajille: longplay.fi/tilaa
Vihdoin tämä on ulkona (en ole ollut tätä tekemässä, mutta olen seurannut läheltä tätä työtä). Aivan fantastista.
www.helsinki.fi/fi/uutiset/e...
Mutta yhtä ei tarvitse pelätä: suojelua ja suojelualueita. Sitkeistä väitteistä huolimatta kirjanpainaja ei leviää hanakasti suojelualueelta talousmetsään. Sellaisesta ei ole näyttöä.
Kirjanpainajatuhoille on katettu pöytä:
- Etelä-Suomeen on istutettu paljon kuusikkoa hirvieläinten pelossa, osa kuiville paikoille.
- ilmastonmuutos maittaa kirjanpainajalle, lämpö, kuivuus, leudot talvet jne
- tuhot ovat jo kovassa kasvussa, ja jotain pitäisi tehdä: esim suosia monilajisuutta.
Vanhassa metsässä kuoriaisepidemia on häiriö, osa metsän dynamiikkaa. Rörstrandin lahopuulla elävä lajisto on tosi upea ja rikas.
Talousmetsissä sen sijaan kirjanpainaja on uhkaava tuholainen. Yksilajisessa varttuvassa kuusikossa monimuotoisuus ei lisäänny, kun kirjanpainaja iskee.
Kävin hyönteistutkija Juha Siitosen kanssa katsomassa 2010 alkaneen kirjanpainajaepidemian jälkiä Rörstrandin vanhassa metsässä. Kaikki vanhat kuuset eivät kuolleet, vaikka Siitosestakin näytti siltä tuolloin. Metsä uudistui ja monimuotoistui vain.
suomenkuvalehti.fi/paajutut/kir...
Kiitos vain. Olen poistunut X:stä joskus taannoin. Joitakin täysnimikaimoja minulla on, mutten tiedä jaksaisiko joku feikkitilejäkin perustella oikein? Kiinnostavaa, jos niin on.
Tiedetään, ei toimita. Kirjoitin @suomenkuvalehti.fi esseen ilmastoviivyttelystä ja reaalipolitiikasta.
”Ilmastotoimet tapaavat väistää tärkeämmäksi koettujen asioiden alta. Suomen ilmastopolitiikkaakin kutsutaan usein ”kunnianhimoiseksi”, mikä kuulostaa siltä, että vähemmänkin voitaisiin tehdä.”
Valheiden ja virheväittämien oikomisen sijaan haluaisin käyttää aikani rakentavaan keskusteluun. Nykyrooli on pakotettu, ei valinta.
www.hs.fi/alueet/art-2...
#ilmastonmuutos ja #luontokato ovat ihmiskuntaa vakavasti uhkaavia kriisejä. Miltä tuntuu olla näiden aiheiden tutkija ja seurata riittämättömiä politiikkatoimia?
@suomenkuvalehti.fi haastatteli minua ja kahta muuta tutkijaa.
Avoin juttu 👇
suomenkuvalehti.fi/paajutut/tun...
@helsinki.fi
Päästövähennykset nyt ≠ overshoot ja talteenotto myöhemmin.
Haastattelin Yliopisto-lehteen Heini Kujalaa siitä, miten monimuotoisuustieto saataisiin käyttöön.
”Vapaaehtoinen suojelu on tärkeää, mutta se ei takaa, että kaikkein arvokkain metsäluonto saataisiin suojeltua, Kujala arvioi.”
Etelän vanhoilla metsillä on jo kiire.
Vaikka hiilinieluista puhutaan usein teknis-taloudellisena kysymyksenä, tässä niiden konkreettinen merkitys näkyy. Kun nielut heikentyvät, isompi osa päästöistä jää ilmakehään — ja kuten Peters ketjussaan toteaa: globaali hiilibudjetti vuodelle 2025 on jännittävä (tai masentava).
Nieluilla on väliä: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu 2024 näyttäisi olevan neljänneksen suurempi kuin aiempi vuotuinen ennätys. Todennäköisin syy on maaperän ja kasvillisuuden nielujen heikentyminen, ellei meressä tapahdu jotain kummaa. Lopulliset tulokset saadaan kuukauden päästä.
Internet Archive on tallentanut internetiä jälkipolville 29 vuoden ajan. Se on ollut valmiina taistelemaan Trumpin hallinnon sensurointioperaatioita vastaan. Nyt tämä korvaamaton kirjasto on vaarassa.
Tuoreen kulttuurijuttumme kirjoitti Johanna Vehkoo, @vehkoo.bsky.social
Tein syötteen kollegoiden kanssa! Se kokoaa yhteen ilmasto- ja ympäristöjournalismin tekijöiden Bluesky-tilejä Suomesta ja maailmalta. Saa ehdottaa omia suosikkeja!
Kirjoitin Long Playn metsätoimitukselle lyhyen jutun metsävakuutusten tulevaisuudesta.
Monilta kulttuurialan järjestöiltä viedään nyt koko toiminta-avustus - säästö valtiolle 6,7 miljoonaa. Turkistarhausta tuettiin viime vuonna 37 miljoonalla.
Ilmastopaneelin tärkeä kannanotto: hiilineutraalius on saavutettavissa -- päästövähennysten lisäksi huomio maankäyttösektorin toimiin
ilmastopaneeli.fi/hiilineutraa...
/1
Saatan harkita palkkatöitä, kun duunitorilla alkaa näkyä monikriisiviestinnän asiantuntijoiden avoimia paikkoja.
Tämä on ollut poikkeuksellinen prosessi ja mielestäni lopputulos on skandaali. Metsäyhtiöidemme vastuullisuusväitteet eivät kestä nyt alkavaa metsäsotien aikaa jolloin jokainen varttuneempi leimikko on potentiaalinen riitakohde.
yle.fi/a/74-20148157
Mutta kuinka paljon 60 minuutin rasismikoulutus maksaa veronmaksajille?
Hallitus esitti Suomen Akatemiasta annettuun lakiin muutosta, jonka mukaan Akatemian tukema tutkimus ei saisi olla ”ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.
Martti Koskenniemi kommentoi Yliopistossa karmivaa mahdollisuutta, että joku poliitikko aikanaan tulisi vetoamaan siihen.
