Dr. Elina Aaltio

Hyvä kuulla, jos oletukseni valtavirrasta virheellinen!

HVA:t vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, jolla pitäisi edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Palvelut ilman työntekijöitä ja osaajia eivät tuota mitään hyödyllistä. Täysin ilmeistä, mutta valtavirtaisen taloustieteen pelikirjalla mahdotonta sisäistää?

HVA:t vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, jolla pitäisi edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Palvelut ilman työntekijöitä ja osaajia eivät tuota mitään hyödyllistä. Täysin ilmeistä, mutta valtavirtaisen taloustieteen pelikirjalla mahdotonta sisäistää?

- täydellinen tyyppiesimerkki kokoomuslaisesta ja/tai valtavirtaisesta talousajattelusta, jossa julkisen sektorin toimintaa voidaan tarkastella sisällöllisesti tyhjinä panoksina ja suoritteina, ja jossa #tuottavuus on aina tavoiteltavaa, mutta sen seuraukset sivuutetaan ( #laatu ja #vaikuttavuus )

Tämä X:stä lainattu päivitys on täydellinen 💎

Kenen pitäisi tavata asiakkaita, ja kenen vuorovaikutus lopulta vaikuttaa sosiaalityön onnistumiseen? Minulla ei ole tähän ehdotonta vastausta, ja kuulisin mielelläni näkemyksiä. Keille sosiaalialan ammattilaisista tavoitteelliseen muutostyöhön kytkeytyviä vuorovaikutustaitoja pitäisi kouluttaa?

Mutta: Yksi edellytys vuorovaikutuksen vaikuttavuudelle on, että työntekijä ja asiakas tapaavat. Eri hankkeissa kerättyjen aineistojen perusteella sosiaalityöntekijät tapaavat asiakkaita kuitenkin yllättävän vähän - mahdollisesti vain yhden päivässä.

What Is the Relationship between Worker Skills and Outcomes for Families in Child and Family Social Work? Abstract. Communication skills are fundamental to social work, yet few studies have directly evaluated their impact. In this study, we explore the relation

Vuorovaikutustaitojen tasoa ja kehittymistä voidaan vertailukelpoisesti arvioida pisteyttämällä asiakastapaamisnauhoitteita tähän tarkoitukseen kehitetyllä menetelmällä academic.oup.com/bjsw/article... Tämän soveltamisesta suomalaisella aineistolla tulossa lähiaikoina artikkeli.

Viime vuosina täydennyskoulutusta on tarjottu mm. systeemisestä työskentelystä ja motivoivasta haastattelusta. Kummastakin on brittiläisissä tutkimuksissa saatu lupaavia tuloksia työntekijöiden taitojen parantamisessa, i) vahva ja ii) suomalainen näyttö kuitenkin vielä puuttuu.

Pidin eilen keynoten Perhe- ja pariterapiakongressissa vaikuttavan vuorovaikutuksen arvioinnista ja edellytyksistä lastensuojelun kontekstissa. Sosiaalityöntekijöiden asiakastyössä vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä ja niitä voidaan vahvistaa terapiaan kehitetyillä menetelmillä ja lähestymistavoilla

Talouskurista ja järjestelmän alasajosta tulevat kärsimään kaikki. Ihmisten pahoinvointi näkyy kaduilla ja kauppakeskuksissa, ja sekin aiheuttaa kyllä menoja.

Sosiaaliturva ja laadukkaat julkiset palvelut ovat modernien ihmisoikeuksien toteuttamista. Suosittelisin pitämään niistä kiinni.

Palveluthan eivät ole vain kuluerä valtion budjetissa, vaan ne tuottavat: väestön terveys, hyvinvointi, osaaminen ja työkyky ovat niistä kiinni. Myös ne, jotka eivät ole huomanneet hyötyvänsä palveluista, hyötyvät niistä yhteiskuntarauhan ja arkiympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden muodossa.

Olin tänään Musiikkitalolla puhumassa Utakin tilaisuudessa siitä, millaisia seurauksia jatkuvilla julkisten menojen sopeutuksilla on hyvinvointipalveluihin, jotka ovat jo valmiiksi ahtaalla.

Niin tärkeää!

"– Laadukkaampi ja yksilöllisempi äitiyshuolto voi lisätä perheiden luottamusta järjestelmään ja mahdollisesti vaikuttaa myös syntyvyyteen pitkällä aikavälillä. Nyt on oikea hetki varmistaa, että jokainen odottava ja synnyttänyt äiti saa tarvitsemansa tuen ja huomion, Värynen sanoo."

Elina Aaltio aloitti apulaisprofessorina sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden alalla | Tampereen korkeakouluyhteisö Tampereen yliopistossa on käynnistynyt uusi apulaisprofessuuri, joka keskittyy erityisesti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimukseen. Tehtävässä aloitti toukokuun alussa yhteiskuntatieteiden t...

"– Sosiaalityössä ei ole pitkää arviointitutkimuksen perinnettä, ja koulutettuja arviointitutkijoita on vähän tarpeeseen nähden." Nyt kääritään hihoja monella rintamalla. www.tuni.fi/fi/ajankohta...

Akuuttia sosiaalityöntekijäpulaa helpottamaan tarvitaan lisää opiskelupaikkoja = lisää opettajia = lisää rahoitusta. Vaikuttavuustiedon tuottamiseen tarvitaan osaamista & tutkimuksen ja kentän yhteistyötä = lisää rahoitusta. Juhlapuheiden pitäminen on ilmaista - tekeminen maksaa. #MeOlemmeYliopisto

Sos.työntekijöiden puute on ongelma paitsi asiakkaille ja organisaatioille, myös tutkimukselle. Kuormittuneet stt:t eivät jaksa osallistua aineistonkeruuseen, mikä heikentää mahdollisuuksia etenkin vaikuttavuuden arviointiin, koska se ei (ainakaan vielä) ole mahdollista ilman erillistiedonkeruita.

Saadaksemme tuotettua tällaista tietoa tarvitsemme arviointitutkijoita ja kentän asiantuntijoita samoihin hankkeisiin. HVAilla ei ole omaa tutkimusrahoitusta eikä tutkimusosaamista, yliopiston tutkijoilla taas huonohko tuntuma siihen, mitä käytännössä juuri nyt tapahtuu.

Hyvinvointialueilla on akuutti tarve saada sekä uusia sosiaalityöntekijöitä että tutkittua tietoa sos.huollon palveluista asiakasturvallisuuden, palvelutarjonnan (mitä lisätä, mistä luopua) ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Sosiaalityön tieteenalalla on eettinen velvollisuus tuottaa tällaista tietoa

Yliopistolaisten vaatimuksiin olisi hyvä vastata myös siksi, että yliopisto pystyy vastaamaan ulkopuolisen maailman odotuksiin ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä ei toki ole kaikille tieteenaloille ensisijainen tavoite, mutta omalla alallani sosiaalityössä on.

Palkkatasomme ei siis ole huono vain meidän mielestämme - se on sitä ihan muidenkin mielestä. Maisterin ei yliopistolle kannata siirtyä muussa kuin harrastusmielessä, ja väitelleenkin vain, jos haluaa yliopistouralle.

Yliopiston palkkataso on huono. Yrittäessäni houkutella asiantuntevaksi ja aikaansaavaksi tietämiäni muualla työskenteleviä ihmisiä tutkimushankkeisiin, he saattavat epäuskoisesti nauraa kuullessaan, miten paljon heidän pitäisi leikata tulotasostaan siirtyessään yliopistolle (ainakin tonni, ylikin).

Lakkotunnelmia Tampereella.

Kuten muillakin aloilla tiedetään, suoritteita ei voi loputtomasti nostaa ilman, että työn laatu ja työntekijöiden jaksaminen kärsivät. Tarkoitus on antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta. Opiskelijamäärien nosto ilman lisäresursseja estää tämän.

Lukijalta | Tampereen yliopiston henkilökunta on menossa lakkoon kaikkien Suomen yliopistolaisten puolesta Yliopistotyöntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin, sanoo seitsemän mielipidekirjoittajaa.

En ole ollut Tampereen yliopiston väkeä enää aikoihin, mutta olin lakkopäällikkönä vuonna 2018. Sikäli haluan huomisesta työtaistelusta jotain lausahtaa.

Huomatkaa, että tässä järjestöjen kannanotossa on heti ensiksi mainittu tuntikatot. Jatkan aiheesta.

Parikymmentä vuotta sitten sosiaalipolitiikan luennoilla tällaisia ilmiöitä käytettiin esimerkkeinä niukasta hyvinvointivaltiosta ja ne poimittiin Yhdysvalloista. Nyt voidaan nojata ihan kotimaiseen materiaaliin.

Lakossa tänään. #MeOlemmeYliopisto

"Jo vuosia korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty huomattavasti suhteessa valtion osoittamiin resursseihin. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yliopistojen henkilökunta on joutunut venymään äärirajoilleen työkuormansa alla."

Feministisen poliittisen talouden tutkimuksen näkökulmia hoivatyöhön, jota ilman yhteiskunta ei pyöri.

Pandemia-aikana vappukin peruttiin. Oli kuitenkin sellaistakin, mitä ei voitu perua. Usein piiloon jäävä hoivatyö piti yhteiskunnan rattaat pyörimässä myös läpi koronakriisin, Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo muistuttavat Vuoden Tiedekynä -ehdokasartikkelissa. #VuodenTiedekynä

Lista julki: Eläkkeet leikkuriin – Nämä säästöehdotukset tuotiin hallituksen pöydälle Valtiovarainministeriö julkisti hallituksen puoliväliriihessä olleet säästöehdotukset.

Kun hyvinvointivaltio on jo leikattu vereslihalle asti, seuraavat leikkaukset ovat aina ikävämpiä ja ikävämpiä. Sitähän tämä lista juuri kuvaa. Vaan ihanko oikeasti näitä pystyy joku virkavastuulla ehdottamaan tuomatta samalla esiin leikkausten kumulatiivista iskua hyvinvointiyhteiskuntaan?

Tutkimusperustaisen kehittämisen perustaitoja osaamiskeskusympäristössä - Socca Tänä keväänä olemme yhdessä Soccan asiantuntijoiden kanssa keskustelleet paljon siitä, millaisia tietoja ja taitoja sosiaalialan kehittäjät tarvitsevat muuttuneessa toimintaympäristössä, kirjoittaa SO...

Ekana julkaisuna jaan tuoreen blogini sos.alan kehittämistarpeista. Kentällä on valtava tarve ja kysyntä tutkimustiedosta palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi. Valmista näyttöä ja uuden tuottajia on kuitenkin vähän. Tässä visioita alan menetelmäosaamisen edistämiseksi socca.fi/blogit/tutki...