Henna Vepsäläinen's Avatar

Henna Vepsäläinen

@hennavepsalainen

🎓 Docent, PhD (nutrition), MSc (tech) 💻 University researcher at University of Helsinki 🤩 Public health nutrition, food environment, dietary assessment 📸 https://www.instagram.com/aivosumutorvi/

236
Followers
240
Following
43
Posts
28.11.2023
Joined
Posts Following

Latest posts by Henna Vepsäläinen @hennavepsalainen

Sosiodemografisten tekijöiden yhteydet 3- ja 4-vuotiaiden lasten painoindeksiin ja vyötärö-pituussuhteeseen Lasten ylipaino ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita, mutta tutkimusnäyttö sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä ylipainoon erityisesti pienten lasten ja vyötärö–pituussuhteen osalta on vähäistä. Tutkimme sosiodemografisten tekijöiden, mukaan lukien kaupunki-maaseutuerojen, yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten ylipainoa kuvaaviin muuttujiin. SUNRISE Finland -tutkimukseen osallistui 1081 3–4-vuotiasta lasta ja heidän 1485 huoltajaansa viidestä kaupungista (57 %) ja niiden läheisiltä maaseutualueilta (43 %) vuosina 2022–2023. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin ja niistä johdettiin ylipainon (ISO-BMI-luokat ylipaino/lihavuus) ja keskivartalolihavuuden (vyötärö–pituussuhde ≥ 85. persentiili) painomuuttujat. Huoltajat ilmoittivat sosiodemografisia tietoja kyselylomakkeilla. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli suurempi todennäköisyys ylipainoon ja keskivartalolihavuuteen kaupungissa asuviin lapsiin verrattuna. Muut sosiodemografiset tekijät olivat eri tavoin yhteydessä painoindeksiin ja vyötäröpituussuhteeseen. Painoindeksi ja ylipainon todennäköisyys olivat pojilla tyttöjä suurempia, kun taas vyötärö–pituussuhde ja keskivartalolihavuuden todennäköisyys olivat suurempia tytöillä ja pienempiä vanhemmilla lapsilla. Äitien sosiodemografiset tekijät olivat useammin yhteydessä lapsen painomuuttujiin kuin isien. Suurempiin painomuuttujien arvoihin olivat yhteydessä pieni kotitalous, keskimmäinen koulutus- ja varallisuusluokka sekä äidin keskimmäinen tuloluokka, omistusasuminen ja jos hänellä oli vain yksi lapsi. Pienempiin painomuuttujien arvoihin olivat yhteydessä huoltajan avio- tai avoliitto, ylin tulo- ja varallisuusluokka, mutta myös kotitalouden kokoon suhteutettu alin tuloluokka sekä äidin ulkomaalaistausta ja perhevapaa/kotivanhemmuus. Ylipainon sosiodemografiset erot näkyvät jo varhaislapsuudessa. Tulokset korostavat tarvetta kohdennetuille terveyden edistämisen toimille erityisesti maaseutualueilla.

Uudet tutkimustuloksemme nyt luettavissa Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden ennakkojulkaisuna:
Sosiodemografinen eriarvoisuus näkyy ylipainon indikaattoreissa jo varhaislapsuudessa: journal.fi/sla/article/...
#varhaislapsuus #terveys @folkhalsanresearch.bsky.social

03.03.2026 15:19 👍 2 🔁 2 💬 0 📌 1

Mietin vain sitä, että kielimalleja voi käyttää hyvin eri tavoin. Ääritapaus on koko hakemustekstin tuottaminen, mutta toisessa päässä lienee paljon tapoja, jotka ei välttämättä eroa paljon hakukoneen käytöstä tai keskustelusta kollegan kanssa. Onko hakijalle kerrottu, mikä on ok ja mikä ei?

11.02.2026 07:18 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0
Discretionary foods have notable environmental and expenditure relevance across meat and plant protein preferences - npj Science of Food npj Science of Food - Discretionary foods have notable environmental and expenditure relevance across meat and plant protein preferences

New findings: Discretionary foods (e.g. sweets, snacks, beverages) accounted for 22% of spending and contributed 17–32% of environmental impacts.

Reducing discretionary foods would benefit the environment and allow reallocation of expenditure to more nutritious foods. www.nature.com/articles/s41...

10.02.2026 18:50 👍 2 🔁 2 💬 0 📌 0

Sinänsä tosiaan ehkä aiheellinen kysymys, mutta miten siihen kuuluu vastata ja miten vastaus vaikuttaa hakemuksen käsittelyyn? Kysytäänkö myös miten tekoälyä on käytetty? Lienee eri asia brainstormata ideoita, pyytää selittämään ilmiöitä tai kääntää yksittäisiä lauseita vs. tuottaa tekstiä/kuvia.

11.02.2026 05:12 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 0
Discretionary foods have notable environmental and expenditure relevance across meat and plant protein preferences - npj Science of Food npj Science of Food - Discretionary foods have notable environmental and expenditure relevance across meat and plant protein preferences

New findings: Discretionary foods (e.g. sweets, snacks, beverages) accounted for 22% of spending and contributed 17–32% of environmental impacts.

Reducing discretionary foods would benefit the environment and allow reallocation of expenditure to more nutritious foods. www.nature.com/articles/s41...

10.02.2026 18:50 👍 2 🔁 2 💬 0 📌 0
Post image

Tiede kaipaa vapaaehtoisia! Haluaisitko seurata pari viikkoa digitaalista arkeasi meidän tutkimushankkeen hyväksi pitämällä vapaamuotoista päiväkirjaa? Kiinnostavat erityisesti liiallisuuden ja yltäkylläisyyden kokemukset.

blogs.helsinki.fi/greenerbits/...

27.01.2026 15:01 👍 15 🔁 13 💬 2 📌 2
Post image

Writing is thinking

"On the value of human-generated scientific writing in the age of large-language models."

www.nature.com/articles/s44...

18.01.2026 21:06 👍 179 🔁 60 💬 4 📌 5
Preview
Kolumni | Kansakunnan tyhmistyminen on eksistentiaalinen uhka demokratialle Lyhytvideot ja tekoäly vaarantavat ajattelutaitomme.

Kirjoittaminen on keskeinen tapa kehittää ja osoittaa tieteellistä ajattelua. Tekoäly voi auttaa kirjoittamisessa(kin), mutta ajattelun ulkoistaminen tekoälylle on typerää. Mainio kirjoitus! @frankmartela.bsky.social
www.hs.fi/paakirjoituk...

08.01.2026 15:36 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Preview
Essee | ”Sivistynyt työväenluokka on peruuttamattomasti loppu”, sanoo tutkija Tieto on nyt arvokasta, ja siksi sitä eivät saa kaikki. Tunne epätasa-arvosta on ollut historiallisesti yleisin syy kumouksille ja konflikteille, kirjoittaa Jussi Ahlroth.

Viimeinen juttuni Hesarissa talon toimittajana. Jutun työnimi oli ”tiedontuotannon jakolinjat”.
Halusin katsoa tätä ongelmallista ilmiötä nimenomaan Suomen näkökulmasta, koota yhteen tutkijoiden näkemyksiä ja esittää kysymyksiä.
Vaikealta näyttää.

www.hs.fi/kulttuuri/ar...

27.12.2025 20:14 👍 137 🔁 17 💬 16 📌 10
Preview
Tiedevastaisuuden nousua länsimaissa ei kannata enää ohittaa | Helsingin yliopisto Riippumattomaan akateemiseen tutkimukseen kohdistuu yhä voimakkaampaa painetta, ja monessa länsimaassa tiedevastaiset puolueet istuvat jo hallituksessa. Yliopistojen ja kansalaisten on aika alkaa enti...

Kirjoitin Helsingin yliopiston Tutkijan ääni -palstalle huolestuttavasta ja vahvistuvasta ilmiöstä, jota tuskin enää kannattaa jättää huomiotta: yliopistollisen tutkimuksen vastaisuudesta. Kyseinen maailmankuva ei sijaitse vain pitkäaikaisen autoritaarisissa valtioissa – se

@teivo.bsky.social

16.12.2025 07:04 👍 48 🔁 9 💬 1 📌 0
Who needs family meals? The association between shared meals and dietary quality among Finnish children, fathers, and mothers | British Journal of Nutrition | Cambridge Core Who needs family meals? The association between shared meals and dietary quality among Finnish children, fathers, and mothers

💡 NEW DAGIS publication 💡
Who needs family meals? In our latest study @hennavepsalainen.bsky.social et al. investigated the associations between shared meals and dietary quality among children, fathers and mothers. Full article: doi.org/10.1017/S000...
@folkhalsanresearch.bsky.social @helsinki.fi

26.11.2025 11:32 👍 2 🔁 3 💬 0 📌 0
Preview
Associations between parent–child outdoor visits and preschool-aged children’s screen time: a cross-sectional study - Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors Background Children’s decreasing outdoor time and increasing screen time (ST) raise concern, as both can impact children’s health unfavourably. However, little is known about the association between y...

DAGIS Research is now on Bluesky!
🤸 DAGIS is a research project in health behaviors in Finnish preschool & school children. Latest article: Associations between parent–child outdoor visits & preschool-aged children’s screen time doi.org/10.1186/s441...
@folkhalsanresearch.bsky.social @helsinki.fi

25.11.2025 08:49 👍 5 🔁 2 💬 0 📌 1

Honestly, it's wild to watch the nutrition community continue to get behind a term like UPF (defined by looking at a ingredients and giving a 'bad' label by the presence of an 'industrial' additive) while this exact, scientifically hollow tactic is being rolled out to scare folks away from vaccines.

22.11.2025 15:38 👍 55 🔁 18 💬 4 📌 2

Saatan olla jäävi, mutta musta tästä tuli tosi kiinnostava monitieteinen keskustelu! Juteltiin muun muassa ruokaympäristöstä, ultra-prosessoiduista elintarvikkeista ja ruokasuhteesta.

Löytyy Spotifystä! open.spotify.com/episode/57Iu...

20.11.2025 09:18 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0

Tieteen ja tutkimuksen määrärahat pitäisi tuplata, jos tähän maahan halutaan parempi tulevaisuus.

Ja siinä ei ole yhtään liioittelua.

Siellä, missä tehdään fantastista perustutkimusta, joka ei heti hyödytä ketään, tehdään myös fantastista soveltavaa tutkimusta, joka hyödyttää miljoonia.

03.11.2025 22:16 👍 79 🔁 11 💬 1 📌 0

Mahtavaa, paljon onnea!

09.10.2025 16:56 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Preview
Ruoka | Kasvismakkaraa ei saa kutsua makkaraksi, linjaa EU-parlamentti Esimerkiksi sanoja burgeri tai makkara ei saisi enää käyttää kasvipohjaisista tuotteista.

Jessus mitä pelleilyä käyttää aikaa tällaiseen ja vielä päättää tyhmästi.

Sama meno kuin aikanaan voiteollisuus taisteli margariinia vastaan (se piti joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa mm. värjätä pinkiksi).

Pöhkö jarrutus hävisi lopulta silloinkin, ja häviää nytkin.

www.hs.fi/politiikka/a...

08.10.2025 12:22 👍 255 🔁 13 💬 28 📌 6
Preview
Pääkirjoitus | Tieteen vapaus on uhattuna myös Suomessa Suomi on romahtanut tieteen vapautta mittaavassa tutkimuksessa. Suuri syy siihen on pyrkimys vaatia tieteeltä nopeaa hyötyä.

"Yliopistojen ideologiset kriitikot ovat ottaneet tavakseen poimia tutkimuksista tai apurahapäätöksistä käsittämättömän tuntuisia lauseita ja levittää niitä sosiaalisessa mediassa todisteena siitä, miten turhiin asioihin yhteisiä rahoja kulutetaan." www.hs.fi/paakirjoituk...

20.09.2025 05:04 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0

Kun on tässä seurannut tutkimusrahoitukseen liittyvää ns. keskustelua, niin ei voi välttyä ajatukselta, että olemme menossa kohti ankeita aikoja. Ymmärrys rahoituksen roolista tutkimukselle, korkeakoulutukselle ja maan tulevaisuudelle on monilta täysin hukassa. Pieni ketju aiheesta. 1/18

07.09.2025 15:59 👍 114 🔁 22 💬 1 📌 1
Preview
Orpon hallitus: Hallituksen päätökset tukevat alkavaa talouskasvua

"Säästö kohdennetaan siten, että korkeakoulutuksen osuus on 52,7 -- ja jatkuvan oppimisen osuus 1,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitun korkeakouluille kohdistuvan säästön lisäksi niiden perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla."

Korkeakouluille YT-kierre v. 2026?

vm.fi/-/194055633/...

03.09.2025 06:48 👍 44 🔁 13 💬 2 📌 3
DSpace

Tällä voisi päästä ainakin alkuun: helda.helsinki.fi/items/7ea020...

24.07.2025 05:57 👍 5 🔁 0 💬 1 📌 0
Preview
Lukijan mielipide | Tieteen tarkoitus ei ole miellyttää ulkopuolisia tahoja Vaatimus siitä, että tieteen pitäisi perustella tärkeytensä jollekin ulkopuoliselle taholle, ei kannusta riippumattomuuteen.

Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni tieteen rahoituksesta

Lukijan mielipide | Tieteen tarkoitus ei ole miellyttää ulkopuolisia tahoja
www.hs.fi/mielipide/ar...

03.07.2025 08:50 👍 111 🔁 16 💬 3 📌 4
Suomen Akatemian LinkedIn-päivitys: 

The Research Council of Finland firmly condemns the harassment and hate speech that RCF-funded researchers have recently faced online.
 
This kind of targeting behaviour is highly inappropriate and dangerous. It threatens academic freedom, narrows public debate, and undermines trust in science and the people behind it.
 
𝗜𝗻 𝗙𝗶𝗻𝗹𝗮𝗻𝗱, 𝗮𝗰𝗮𝗱𝗲𝗺𝗶𝗰 𝗳𝗿𝗲𝗲𝗱𝗼𝗺 𝗶𝘀 𝗮 𝗰𝗼𝗿𝗲 𝘃𝗮𝗹𝘂𝗲. Researchers must be able to explore, question and share knowledge openly. The RCF funds research through open competition and international peer review, and our staff work to ensure the 𝗶𝗻𝘁𝗲𝗴𝗿𝗶𝘁𝘆 𝗮𝗻𝗱 𝗳𝗮𝗶𝗿𝗻𝗲𝘀𝘀 of the process.
 
Debate and disagreement are part of a healthy democracy. But there is a line that is crossed when the conversation turns into personal attacks or intimidation.
 
We call on everyone to help keep that line clear. 𝗟𝗲𝘁’𝘀 𝗽𝗿𝗼𝘁𝗲𝗰𝘁 𝘁𝗵𝗲 𝗳𝗿𝗲𝗲𝗱𝗼𝗺 𝘁𝗼 𝗱𝗼 𝘀𝗰𝗶𝗲𝗻𝗰𝗲, and the people who make it possible.

In 2023, we released a statement on the online targeting of researchers: https://lnkd.in/dbRrUDBu

Suomen Akatemian LinkedIn-päivitys: The Research Council of Finland firmly condemns the harassment and hate speech that RCF-funded researchers have recently faced online.   This kind of targeting behaviour is highly inappropriate and dangerous. It threatens academic freedom, narrows public debate, and undermines trust in science and the people behind it.   𝗜𝗻 𝗙𝗶𝗻𝗹𝗮𝗻𝗱, 𝗮𝗰𝗮𝗱𝗲𝗺𝗶𝗰 𝗳𝗿𝗲𝗲𝗱𝗼𝗺 𝗶𝘀 𝗮 𝗰𝗼𝗿𝗲 𝘃𝗮𝗹𝘂𝗲. Researchers must be able to explore, question and share knowledge openly. The RCF funds research through open competition and international peer review, and our staff work to ensure the 𝗶𝗻𝘁𝗲𝗴𝗿𝗶𝘁𝘆 𝗮𝗻𝗱 𝗳𝗮𝗶𝗿𝗻𝗲𝘀𝘀 of the process.   Debate and disagreement are part of a healthy democracy. But there is a line that is crossed when the conversation turns into personal attacks or intimidation.   We call on everyone to help keep that line clear. 𝗟𝗲𝘁’𝘀 𝗽𝗿𝗼𝘁𝗲𝗰𝘁 𝘁𝗵𝗲 𝗳𝗿𝗲𝗲𝗱𝗼𝗺 𝘁𝗼 𝗱𝗼 𝘀𝗰𝗶𝗲𝗻𝗰𝗲, and the people who make it possible. In 2023, we released a statement on the online targeting of researchers: https://lnkd.in/dbRrUDBu

Suomen Akatemia tuomitsee jyrkästi tutkijaan kohdistuvan häirinnän ja vihapuheen.

”In Finland, academic freedom is a core value. Researchers must be able to explore, question and share knowledge openly.”

”Let’s protect the freedom to do science, and the people who make it possible.”

27.06.2025 20:07 👍 304 🔁 66 💬 4 📌 4
Preview
Tutkimukset | Wille Rydman arvostelee kynsisalonkeja koskevan tutkimuksen rahoitusta Tutkimus sai 756 612 euron rahoituksen Suomen Akatemialta.

Perussuomalaisten mielestä vähempi tieteen ja tutkimuksen vapaus riittäisi Suomessa.

Heidän tiedepolitiikkansa on tieteen ja tutkimuksen sallittujen ja kiellettyjen aiheiden sanelua.

Ja sen kaikki hallituspuolueet allekirjoittavat tehdessään heidän kanssaan yhteistyötä.
www.hs.fi/politiikka/a...

27.06.2025 14:39 👍 177 🔁 25 💬 6 📌 0
Preview
Funding, is it key for standing out in the university rankings? - Scientometrics This paper studies the influence of funding on the position reached by the top 300 universities (institutions) of the Quaccarelly Symond World University Ranking 2018. Geographical location, ownership...

Täydennyksenä Hesarin juttuun, jossa vertaillaan ja Tanskan ja Suomen yliopistoja:

Yliopistojen rahoitus selittää voimakkaasti yliopistojen ranking-menestystä.

Ja miksi ei selittäisi? Jos palkkaat enemmän lapioijia, saat nopeammin ojaa. Tiede ja opetus ovat tavallista työtä.

08.06.2025 08:05 👍 22 🔁 2 💬 0 📌 0
Preview
Talvihaun 2026 aikataulu aikaistuu − muutoksia tulossa myös hakuehtoihin ja rahoituksen käytön ehtoihin Suomen Akatemian talvihaun 2026 aikataulu muuttuu. Haku avataan lokakuussa, ja se sulkeutuu marraskuussa. Hakuilmoitukset julkaistaan syyskuun lopulla. Myös hakuehtoja ja rahoituksen käyt&ou...

Akatemian seuraavan syysha.., öh, talvihaun aikataulu on julkaistu. Haku päättyy marraskuussa.

05.06.2025 07:07 👍 14 🔁 2 💬 1 📌 1
Preview
Päiväkodeissa kokeiltiin syöttää lapsille enemmän kasviksia ja lisätä ruokakasvatusta – tulokset olivat hyvät Helsingin yliopisto oli toteuttamassa tutkimusta, jossa muun muassa muutettiin päiväkotien ruokalistoja.

Päiväkodin ruokalistojen muokkaaminen kasvipainotteisempaan suuntaan muutti lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähensi päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua. www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/...

01.06.2025 18:01 👍 59 🔁 11 💬 0 📌 0
Preview
Ammattikoulu | Tutkija näki, kun amis rikottiin Tutkija vietti kolme lukukautta ammattikoulussa. Hän näki omin silmin, mitä valtavista uudistuksista on seurannut. Syntyi sairauskertomus, jossa kärsivät kaikki.

Tärkeä juttu amiskoulutuksen rikkomisesta
"Amiksessa ihminen nähdään sellaisena, että hän aina vain korjaa autoja. Mutta jos on autokorjaamolla töissä, ei kai se tarkoita, ettei voisi olla aktiivinen kuntalainen tai isä, joka lukee lapselle illalla kirjaa ääneen.”

www.hs.fi/feature/art-...

25.05.2025 03:51 👍 38 🔁 5 💬 1 📌 0
Preview
Määräaikaisen tutkijan helvetti Suuri osa yliopistolla tutkimusta tekevistä tieteen ammattilaisista, tutkijoista, on määräaikaisessa työssä. Syynä ovat tietenkin tehokkuusvaatimukset ja rahoitusmallit — tutkijat nähdään yli…

Jatkuvasti ajankohtainen kirjoitukseni akateemisen maailman syvimmästä rakenteellisesta ongelmasta.
tuomim.wordpress.com/2020/06/12/m...

17.05.2025 07:31 👍 105 🔁 16 💬 7 📌 1