EU on esittänyt rahoituskehyksen 2028-2034 commission.europa.eu/strategy-and... josta noin neljäsosan vie kilpailukykyrahasto. Laboren lausunnossa suurelle valiokunnalle totean mm., ettei hallituksen rahastolta toivoma teknologianeutraalisuus vaikuta mahdolliselta labore.fi/julkaisu/eun...
TP ja Tela ovat julkaisseet raporttimme Suomen ja EU:n teollisuuspolitiikasta:
tpry.fi/julkaisut/uu...
Raporttia koskevaa keskustelua voi seurata täältä:
www.youtube.com/watch?v=njZb...
EU on esittänyt uuden rahoituskehyksen 2028-2034 commission.europa.eu/strategy-and... Laboren lausunnossa suurelle valiokunnalle totean mm., että Suomen hallitus haluaisi kehyksen olevan pienempi mutta kannattaa kuitenkin useimpia sen menolisäyksistä labore.fi/julkaisu/eun...
Hallituksen uudessa lakiesityksessä velkasuhteen supistamissääntö (”velkajarru”) on aiempaa lähempänä EU:n asettamaa turvalauseketta. "Jarru" saattaa olla enemmän kannanotto kuin sääntö, koska siitä on helppo poiketa. Tiukasti noudatettuna se syventäisi tulevia lamoja. labore.fi/wp-content/u...
Kansallinen nettomenoja rajoittava sääntö olisi fiksumpi kuin hallituksen ehdottama ”velkajarru”, koska jos ”velkajarrusta” todella pidetään kiinni (mitä luultavasti ei tapahdu), jarru syventää jokaista tulevaa syvempää lamaa. Perustelen tätä uudessa blogissani: labore.fi/julkaisu/net...
Laboren lausunnon mukaan finanssipolitiikan valvojan tehtävien siirto Valtiontalouden tarkastusvirastolta talouspolitiikan arviointineuvostolle voi heikentää valvonnan riippumattomuutta ja laatua: labore.fi/julkaisu/fin...
Kansallisen nimellistä rahoitusasemaa koskevan säännön eli ns. ”velkajarrun” merkitys jäänee vähäiseksi. EU:n talouden ohjausjärjestelmän ensimmäinen turvalauseke on todellinen ”velkajarru”, joka kiihdyttää suhdannevaihteluja. Selitän tämän tarkemmin Laboren lausunnossa: labore.fi/julkaisu/fin...
Esitän vahvan lukusuosituksen Glenn C. Louryn elämäkerralle ”Late Admissions. Confessions of a Black Conservative”. Kirjoitin uusimpaan Talous ja yhteiskunta -lehteen siitä tämmöisen arvostelun: labore.fi/t&y/liberaal...
EU-komission laskelmissa käsitellään sosiaaliturvarahastot uudella tavalla. Näin talousennusteiden laatu paranee, mutta Suomen politiikkaan aiheutetaan muutoksia, joista päättäminen kuuluisi kansalaisille ja vaaleilla valituille poliitikoille virkamiesten sijasta. labore.fi/julkaisu/eun... 2/2
Suomen hallitus hyväksyi EU:n vaatiman uudenlaisen fipo-suunnitelman 10.10. 2024. Siinä supistetaan EDP-velkasuhdetta tasan turvalausekkeen verran. Jos Suomi olisi keväällä joutunut ns. "tarkkailuluokalle", vähempikin olisi riittänyt. labore.fi/julkaisu/eun... 1/2
Hallituksen uudessa julkisen talouden suunnitelmassaan esittämät sopeutustoimet voivat jäädä vaille toivottuja vaikutuksia mm. hyvinvointialueiden ongelmallisen rahoitusmallin vuoksi, todetaan Laboren lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle. labore.fi/julkaisu/hal...
Veronkorotuksia tarvitaan, muttei EU:n liiallisen alijäämän menettelyn uhkan takia. Komission uuden ennusteen mukaan 6 euromaan alijäämä riittää sen käynnistämiseen. Jos Suomi olisi ollut seitsemäs, seurauksena ei olisi ollut juuri muuta kuin lisää komission suosituksia labore.fi/julkaisu/pit...
Hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet on asetettu epärealistisesti. Julkista taloutta voisi tasapainottaa myös maltillisin veronkorotuksin.
labore.fi/julkaisu/jul...
Veronkorotuksia perustelee järkevästi se, että kokonaisveroaste on laskemassa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. EU:n ohjausjärjestelmän 3% alijäämäraja ei näytä niille kovinkaan hyvältä perustelulta, koska Komission ennusteen mukaan sitä rikkoisi tänä vuonna 12 maata labore.fi/t&y/miksi-va...
Kommentoin tätä jälkijunassa: minustakin talouspolitiikan arviointineuvosto voisi olla VM:n sijasta oikea taho arvioimaan esimerkiksi työllisyystoimien vaikutusta, jos sille annettaisiin lisäresursseja. Tästä lisää Laboren syksyn ennustetta koskevan ennustearvion lopussa: labore.fi/wp-content/u...
Laboren syksyn ennusteen arvio labore.fi/wp-content/u... kommentoi myös työllisyystilannetta: VM:n työllisyystoimien vaikutusarviot käsittelevät vain työn tarjontaa, ei kysyntää. Tieteellisesti pätevämmän arvion esittäminen on haastavaa,ja arviointi pitäisi siirtää VM:ltä alan tutkijoiden tehtäväksi
Tekoälyteknologioiden käyttö on Suomen pk-yrityksissä verrattain hyvissä kantimissa.
Oliko tarkoitus löytää kappaleet joiden sanoituksessa (eikä vain nimessä) esiintyy blue sky? Esimerkiksi kaimani Ilkan mainitsemassa biisissä ”The great gig in the sky” laulaja ei laula kumpaakaan näistä sanoista, ja siinä laulaja on itse asiassa muutenkin aika niukkasanainen … 😀
My cover for today's A.I. issue of The New Yorker
more: www.christophniemann.com/detail/nyerc...
3/3 Tällöin myös esimerkiksi tiedeyhteisöt voisivat tulevaisuudessa keskustella niin, että vain jonnekin affilioituneet henkilöt näkyisivät keskustelussa. Toistaiseksihan Bluesky ei vielä toimi näin, mutta ehkä se alkaa toimia näin kun entistä useampi ”let that sink in” ja lähtee X:stä.
2/3 Protokollan avulla erilaisten käyttäjäryhmien pitäisi itse voida luoda itselleen kriteerejä, joilla heidän näkemänsä viestit filtteroidaan. Jos tämä toimii, netin kaikukammiot muuttavat luonnettaan, koska polarisoivimmat viestit näkyvät enää vain niille jotka niitä haluavat katsella.
1/3 Esitän epätieteellisen ennusteen: jos Blueskyn käyttämä AT-protokolla pystyy mihinkään sen tapaiseenkaan kuin mitä meille nyt luvataan atproto.com , siirtymä sinitaivaalle muuttaa pikaviestipalveluissa käydyn keskustelun luonteen perinpohjaisesti.
Ok, ikävä ettet jatka keskusteluamme! Toimeksiantonsa mukaisesti raporttimme oli pienellä budjetilla tehty, Suomessa tuotettua kirjallisuutta painottava selvitys. Olet ihan oikeassa siinä, ettemme (monessakaan kohdin) voineet paneutua tutkimuskirjallisuuteen niin huolellisesti kuin olisi ollut hyvä.
5/5 Kun ”orkestraatiota” puolustetaan kuumatkojen kaltaisia hankkeita esimerkkeinä käyttäen, toisinaan huomio kiinnitetään yksipuolisesti vain onnistuneisiin hankkeisiin. Esim. press.princeton.edu/books/paperb... sisältää toisenlaisia esimerkkejä.
4/5 Esimerkiksi artikkelissa www.aeaweb.org/articles?id=... ei nähdäkseni sanota, että neuvostoaikaisissa ”tiedekaupungeissa” tutkijoiden vapautta olisi rajoitettu vaatimalla, että kaikki tutkimukset palvelevat valtion asettamia missioita.
3/5 Blogiteksti www.sttk.fi/2023/11/02/t... on mielenkiintoinen arvio raportistamme. Kuumatkaprojektia mahdollisesti lukuun ottamatta sen historialliset esimerkit näyttäisivät olevan esimerkkejä eri asiasta kuin Gronchin ym. missiolähtöisestä toimintatavoista
2/5 Ongelmanratkaisun johtaminen ja koordinaatio ovat tiedeyhteisön keskeisiä tehtäviä. Siksi valtionhallinnon ”hajautettuun ongelmanratkaisuun” kohdistama johtaminen ja koordinaatio on käsitykseni mukaan yksittäisten tutkijoiden työhön puuttumista.
1/5 Puheena olevassa Gronchin ym. missiolähtöistä toimintatapaa kuvailevassa raportissa todetaan (tiedeyhteisön harjoittaman hajautetun ongelmanratkaisun kuvauksen jälkeen) mm., että ”Hajautettua ongelmanratkaisua on johdettava ja koordinoitava valtionhallinnon toimesta.” (s 80).
3/3 Siinä esitetään tiedeyhteisön ulkopuolisille tahoille huomattavaa määräysvaltaa päätösvaltaa tiedeyhteisön toimintaan. Olen tieteentekijä, ja kuten lainaamassasi kohdassa totean, on vaikea nähdä miten mikään tiedeyhteisön ulkopuolinen taho voisi käyttää tällaista valtaa kompetentilla tavalla.
