Tulkaahan maanantaina kuulolle!
12.03.2026 14:19
👍 1
🔁 0
💬 0
📌 0
Forthcoming in AEJ: Economic Policy: "Fiscal Transfers to Local Governments and the Distribution of Economic Activity" by Teemu Lyytikäinen, Sander Ramboer, and Max Toikka.
"Ei meillä ole mitään toimivaltaa puuttua mihinkään. – – Meiltä puuttuu lainsäädäntö siitä, meiltä puuttuu mekanismit, meiltä puuttuu kaikki.”
Käyt.vaikutukset tuskin erovat RD rajan molemmin puolin, mutta jos yrität sanoa, että on tällaisia isompia koko jakaumaan, niin en usko että mitenkään. Mutta ihan mielenkiintoista miettiä käyttäytymisvaikutusten suuruutta eri kohdissa jakaumaa kun kyse lapsista.
Esimerkiksi? Itse olisin hieman varovaisempi...
Ongelma vaan on että OKM:n sektorilla on tehty valtava määrä asioita viimeisen neljännesvuosisadan aikana, ja meillä ei oikein ole olemassa tutkimusnäyttöä, että onko tehdyistä toimista ollut enemmän haittaa vai hyötyä.
Mielenkiintoinen uusi kausaalitutkimus Tanskasta. Ajoissa annettava tieto opiskelijan omasta osaamisesta ja sen "puutteista" kannustaa opiskelemaan enemmän ilman negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. #koulutustaivas #tiedetaivas
Kai tästä sitten pitää tehdä ihan tutkimuspaperi. Pyydän sulta kommentteja, kunhan saan tekstin kasaan.
Ok, tehdään niin. Mutta väite että näissä teidän artsun empiirisissä (joissa on ihan tutkimusasetelma) ei ole näyttöä pos. vaikutuksista oppimistuloksiin, on vaan väärin (esim. Fredericova et al; Deming et al.) ja sitten taas näistä ei-kausaalipap tehdään kausaaliväittämiä (esim. Boldem at al).
Mutta kun teidän katsausartikkelin nimi on "Mitä empiiristen tutkimusten perusteella tiedetään kansallisista kokeista?" ...🤔 En ymmärrä en, luulen että vika on minussa.
En vaan pääse yli tästä. Kirjoitatte: "Julkaisimme Kasvatus-lehden numerossa 2/2025 tutkimuksen, jossa analysoimme 159 kansainvälistä tutkimusta kansallisten kokeiden käytön seurauksista muissa maissa."
Ainakin minun tietääkseni "seuraus" on kausaaliväittämä.
Working fron home is polluting, study finds:
Additional residential emissions > commuting emmissions
Yksi asia vielä, katsausta tehdessä on tärkeää pohtia julkaisuharhaa. Onko teidän alalla helpompi julkaista papereita, missä opettajat kuvaavat miten ulkopuoliset kokeet huonoja heidän oman työnsä näkökulmasta?
Ymmärrämme sitten katsausten roolin erilailla. Jos mitään tutkimusten poissulkemista tai luokittelua ei tehdä, niin on todella vaikeaa sanoa mitä opitaan ja että mihin tietoon jokin perustuu.
Mutta kai jollakin tavalla luokittelet tutkijana "tiedon uskottavuutta"? Opettajien tai oppilaiden näkemykset Aasian maasta eivät välttämättä siirry Suomeen? Tai toisaalta jos joku väittää asiaa todeksi neljän datapisteen pohjalta, niin se ei ole niin uskottavaa kuin toistettava tutkimusasetelma?
Ja vielä sen verran että teillä oli kuitenkin katsauksessa kausaalitutkimuksia, jotka osoittavat pos.vaikutuksen oppimistuloksiin.
Niin, mutta ne kokemukset ja näkemykset eivät kerro kansallisten kokeiden _vaikutuksista_ (jos halutaan antaa tietoon perustuvia politiikkasuosituksia päättäjille).
Ja oli niissä teidänkin löytämissä papereissa pos.tuloksia, ette vaan raportoi niitä. 😱
Eli katsauksessa on kausaalipapereita ja ei-kausaalipapereita sekaisin, mutta ette esitä kausaalituloksia vaan jotain muuta?
Ei ole vertaisarvioitu, ja katsauksessa menee tosi nolosti korrelaatiotutkimukset ja kausaalitutkimukset sekaisin. #noloa
Kuinkahan hyvin kansalaiset ja tiedotusvälineiden edustajat tiedostavat, että kuinka heikkoon tai yksipuoliseen tietopohjaan monet koulutuspoliittiset uudistukset ovat perustuneet – ja edelleen perustuvat?
Perusopetusta koskevassa tietopohjassa on merkittäviä puutteita, eikä mahdollisuuksien tasa-arvo ole edennyt, selviää @eduskunta.fi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimusryhmää johti #Labore_tutkimus tutkimusohjaaja @hannukarhunen.bsky.social. Lue tiedote ➡️ labore.fi/julkaisu/per...
Eiköhän se mene kuten on käynyt ennenkin. OKM rahoittaa tutkimusta aiheesta, mitä ei voida tutkijoiden mukaan tutkia missään muualla kuin tutkimuksen esipuheessa. Esim: julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/aff5f4...
Ja mistä me sitten tiedetään, jos meneekin täysin toiseen suuntaan? Oletan, että sitä ei ole mietitty.
Jotenkin ihmeellistä, että koulussa tehdään koko ajan tällaisia ”mullistuksia”, joiden vaikutukset on epäselviä etukäteen ja jälkikäteen.
Hyvä kysymys ja aika avoimeksi jää. Mutta ymmärtääkseni ei ole olemassa vakuuttavaa evidenssiä, että kriteerien tarkentaminen toimisi kuten on esityksessä ajateltu. Voi mennä täysin toiseen suuntaankin.
...tai näin. Hallituksen esityksessä ei muuten taida olla yhtään tutkimusviitettä luokalle jättämisen vaikutuksista.
Luokalle jättämisen hyödyt eivät ole itsestään selviä.
Niin se vaatii yhtenäisen osaamisen mittaamisen jonkun muun kuin opettajan toimesta. Esim. kansalliset kokeet.
