Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä jatkaa kasvuaan ja Suomen köyhyyden vähentämisen tavoite jää koko ajan kauemmas. Riskissä olevia oli 958 000 vuonna 2024.
18-49-vuotiaiden osuus riskissä olevista on kasvanut hiljalleen, kun taas eläkeikään ehtineiden osuus on pienentynyt.
Kotihoidon tuen ”Norjan malli” asettaa maahanmuuttajaperheet eriarvoiseen asemaan.
Kolmen vuoden asumisaikavaatimus lisää köyhyyttä eikä todennäköisesti edistä työllistymistä tai kotoutumista. Norjassa vastaava malli ei tuonut toivottuja vaikutuksia – sen sijaan lapsiperheiden köyhyys kasvoi.
Tosiasiassa työkyvyttömät työttömät – mitä heistä tiedämme ja miten heidän tilannettaan voidaan parantaa?
Tästä keskustellaan Kansalaisinfossa 14.4. klo 14.30-16.30. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Ohjelma ja ilmoittautuminen 👇
Pinkillä pohjalla valkoinen kyltti, jossa on pinkki SOSTEn logo ja sen alla mustalla värillä teksti avoin työpaikka.
Töitä tarjolla! Etsimme nyt osaajia useampaan eri tehtävään.
Hakuaika pääekonomistin tai talouspolitiikan johtavan erityisasiantuntijan tehtävään päättyy 23.2. ja muihin avoimiin tehtäviin 4.3.
Lisätietoa kaikista avoimista tehtävistä löydät ketjusta alta! 👇
1/5
THL on ehdottanut terveydenhuollon maksukaton seurantavastuun siirtämistä palvelujärjestäjälle jo pitkään.
Myös eduskuntapuolueet ovat olleet asian kannalla, mutta päätöstä asiassa ei ole kuulunut.
Arvioin, että maksukaton täyttyminen jää vuosittain huomaamatta 12 000-36 000 asiakkaalla. (1/2)
3K-verkosto työkyvyttömien työttömien hankalasta tilanteesta:
"Joidenkin asiakkaiden on todettu olevan liian hyvässä kunnossa kuntoutustuelle mutta aivan liian huonossa kunnossa, jotta voisi opiskella toivomaansa ammattiin. Tuntuu, ettei mikään käy eikä itse voi vaikuttaa tulevaisuuteensa."
Etlan Kangasharju väittää, että työllisyys – ja siten talouskin – on lähtenyt selvään kasvuun Suomessa.
On totta, että esim. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi syksyllä 2025. Toisaalta se ei yltänyt silloinkaan edes alkuvuoden tasolle.
Ja loppuvuodesta trendi lähti jälleen laskuun. 1/3
Etsimme nyt joukkoomme pääekonomistia tai talouspolitiikan johtavaa erityisasiantuntijaa!
Tehtävässä tuotat ja hyödynnät aktiivisesti tutkittua tietoa SOSTEn vaikuttamistyön tueksi sekä vastaat SOSTEn hyvinvointitaloustyöstä ja sen kehittämisestä.
Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 23.2. 👇
Hyväntekeväisyysjärjestö Hope kertoo tukeneensa viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 10 000:ta perhettä, uutisoi STT.
Kaikki apua tarvitsevat eivät järjestön mukaan ole päässeet pyytämään apua, koska avunpyyntölomakkeita on jouduttu sulkemaan monilla paikkakunnilla kovan kysynnän vuoksi.
Myös sosiaaliturvaetuuksien alikäyttöä tulee pyrkiä vähentämään.
"Jos ihminen ei hae hänelle kuuluvia etuuksia, kasvaa riski syrjäytyä", toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.
Alikäyttöä voidaan vähentää selkeyttämällä etuusjärjestelmää ja helpottamalla etuuksien hakemista.
SOSTE kannattaa lakiesitystä, joka
✅ mahdollistaa perusvammaistuen keliakiaa sairastavalle lapselle
✅ korottaa erityishoitorahan ikärajan 18 vuoteen
✅ helpottaa etuuksien hakemista
Parannuksia erityisesti 16–17-vuotiaiden nuorten ja perheiden arkeen. www.soste.fi/lausunto/sos...
Hallituksen leikkaukset ovat viemässä yli kolmanneksen sote-järjestöjen valtionavustuksista, kertoo Yle.
Leikkaukset heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien auttamista, kun palveluja joudutaan karsimaan.
"Vertaistukiryhmiä loppuu, kohtaamispaikkoja suljetaan ja kerhoja lopetetaan."
Tuoreet asunnottomuustilastot ovat synkkiä. Asunnottomuus kasvaa toista vuotta putkeen, yli 10 vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2025 asunnottomia oli 773 enemmän kuin edellisvuonna. Myös pitkäaikaisasunnottomuus nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.
SOSTEn työllisyysaiheisen Sosiaalibarometrin ensimmäisiä tuloksia on julkaistu. Ne kertovat, että työllisyysalueiden rahoitusmalli ei toimi. Rahoitus on ollut riittämätöntä työttömyyden noustua rajusti, ja malli kannustaa pikemminkin tekemättömyyteen, kuin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Sosiaaliturvan väärinkäyttöä halutaan suitsia – hyvä.
Mutta isompi ongelma on yhä etuuksien alikäyttö.
📉 Väärinkäytösepäilyt < 0,5 ‰
📈 Toimeentulotuen alikäyttö jopa ~30 %
Kun asiointia helpotetaan ja käsittelyä nopeutetaan, voidaan vähentää alikäyttöä ja turvata toimeentulo ajoissa.
Kuviossa lapsiperheköyhyyden subjektiivisia ja objektiivisia indikaattoreita koottuna.
Viimeaikainen kehitys palauttaa köyhyyden yleisyyden 15-20 vuoden takaiselle tasolle.
Toimeentulotuen saajien määrä lähti kasvuun muun sosiaaliturvan leikkausten myötä. Perusturvan leikkaaminen on ollut monin tavoin lyhytnäköistä. #sosiaaliturva
www.hs.fi/politiikka/a...
SOSTE antoi velkajarrua varten perustetulle parlamentaariselle työryhmälle lausunnon julkisen talouden vahvistamisesta.
Laskimme lausuntoa varten, kuinka Suomen julkisen talouden ongelmat saisi ratkaistua. Laskelmat tehtiin Euroopan komission DSA-mallilla.
Alla ketju.
1/
SOSTE arvioi, että Suomen velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2030, kun verotusta kiristetään 6 miljardilla eurolla ja julkisia investointeja lisätään 10 miljardilla eurolla vuosina 2027–2033.
Lue lisää SOSTEn laskelmista alta! 👇
#talous #velkajarru
Köyhien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna lähes 46 000 henkilöllä. Heistä yli 14 000 on lapsia.
Köyhyyden kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Ihmisten työllistymisen tukemiseen on panostettava ja sosiaaliturvan riittävä taso turvattava, toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.
#köyhyys
Köyhyys lisääntyi ja syveni vuonna. Pienituloisten määrä kasvoi 45 500:lla. Köyhien lasten määrä lisääntyi 14 300:lla. Pienituloisuus myös syveni.
Tarttis tehdä jotain, voisi aloittaa esim. luopumalla etuuksien indeksijäädytyksistä.
stat.fi/julkaisu/cmi...
EU-komission mukaan Suomi on yksi niistä yhdeksästä maasta, joissa eriarvoisuus on riskissä kasvaa, huomiota kiinnitetään etenkin työttömyyteen ja terveydenhuollon hoitovajeesen. Köyhyyttä piti vähentää, mutta toiseen suuntaan on menty, muistuttaa @ajarvinen.bsky.social @soste.bsky.social
"Noin kolmasosassa perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista joko tuen hakija tai hänen puolisonsa on ilman ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja. He eivät saa esimerkiksi työttömyysturvaa, mutta saavat kuitenkin yleensä muita verottomia tukia, kuten yleistä asumistukea tai elatustukea."
Sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä, tuloeroja ja syövät seuraavan talouden nousukauden eväitä.
"Lapsiköyhyyden tai pitkäaikaistyöttömyyden kasvut ovat huolestuttavia ilmiöitä. Riski on olemassa, että näistä seuraa ongelmia pitkälle tulevaisuuteen", toteaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.
"Ihmisarvoinen elämä on enemmän kuin pelkkää hengissä pysymistä. Uudistuksen myötä toimeentulotuen perusosa voidaan tietyissä tilanteissa puolittaa, mikä jättää ihmisen selviytymään noin 9,5 eurolla päivässä.", kirjoittaa @sanni-mantyniemi.bsky.social
www.hs.fi/mielipide/ar...
Kuvio näyttää Kelan maksaman sosiaaliturvan osuuden kansantaloudesta 2010–2024.
Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, Kelan etuuksien summa ei ole suhteellisesti paisunut viime vuosina.
Rahasumma on palkkasummaan verrattuna hiukan laskenut vuodesta 2010. BKT:hen verrattuna muutosta on kuin kuolleen sydänkäyrässä.
Kelan tilastollinen vuosikirja julkaistu. 🙂
StV:n muistion toimeentulotuen uudistamisesta on valmistunut. Alkuperäinen esitys ei merkittävästi muuttunut. Köyhimpien ihmisten tukea leikataan, vaikka perusosa ei nytkään kata ihmisarvoisen elämän viitebudjetin tasoa. Kiristyvät sanktiot tulevat varmasti aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita.
Suomen on pyrittävä pois EU:n sosiaalisen kehityksen "tarkkailuluokalta".
"Eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään, yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin ja yhteiskunnan vakauteen", kirjoittaa SOSTEn @ajarvinen.bsky.social.
Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia. Tämä johtuu erityisesti siitä, että terveydenhuollon hoivavajeesta raportoivien osuus väestöstä on EU:n korkeimpia sekä heikosta työllisyystilanteesta. Myös köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus kasvoi.
Tällä hetkellä Suomi on sitoutunut osana EU:n tavoitetta vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan lähtötasosta on liikuttu noin 100 000:lla päinvastaiseen suuntaan ja köyhyys on edelleen kasvussa.
