Jussi Systä

Suomen BKT:n kasvu viime vuonna Saksan kanssa EU:n heikointa. ec.europa.eu/eurostat/web...

Myymällä osakeomistuksia investointiohjelman rahoittamiseksi. @lauriholappa.bsky.social kuvaa tässä bsky.app/profile/laur... ja @patriziolaina.bsky.social tässä bsky.app/profile/patr... artikkelinsa argumenttia.

Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva” Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.

Suomen nettovelka ei ole kv-vertailussa yhtä huolestuttavalla tasolla kuin bruttovelka. Koska julkista rahoitusvarallisuutta ei huomioida EU- tai kansallisissa säännöissä, taseen panemista töihin on harkittava, ettei finanssipolitiikka kiristy suhteettomasti.

www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...

Velkaantuva Suomi joutui EU:n tarkkailuun, mutta kaikessa hiljaisuudessa meidät pantiin myös toiselle tarkkailuluokalle Suomi on EU:n tarkkailussa velkaantumisen vuoksi, mutta myös etenkin työttömyyden takia. Lue jutusta viisi asiaa, joista EU on huolissaan.

EU:n "tarkkailuluokka" kutsuu myös muun muassa työttömyyskehityksen vuoksi. Talouspolitiikan täydellinen mahalasku.

yle.fi/a/74-20211806

Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos fiposääntöihin ei saada helpotuksia – UTAK Suomi ei nyt hyödy mittavasta rahoitusvarallisuudestaan. Joko sääntöjä on muutettava tai tase pantava töihin.

Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x

Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva” Patritzio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.

"Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin."

www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...

Suomen ja Ruotsin talouden eroista liikkuu kaikenlaisia väitteitä. Suomessa Veroareenassamme vieraillut @elinorodeberg.bsky.social avaa @hs.fi, mitä keskeiset erot aidosti ovat. Hän myös toivoo uskallusta veronkorotuksiin, sillä vaihtoehdot ovat huonompia. www.hs.fi/visio/art-20...

IMF:n vuoden 2024 julkisen talouden sopeuttamista koskevan laajan tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Talouskasvun näkökulmasta pitäisi ennen kaikkea välttää julkisten investointien leikkauksia ja julkisen sektorin irtisanomisia. Näillä on isoin vaikutus tuotantoon. 1/2

Ilmeisesti kannustimet johtajien tulojen nousuun on olleet hyvässä kunnossa jo ennen marginaaliveronalennustakin.

Suomessa koko OECD:n korkein työttömyysaste (10,3 %)! Tietääkseni koskaan aiemmin ei ole ollut näin. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida ja tunnustaa talouspolitiikan epäonnistuminen. Toisin kuin luvattiin, rikkaiden ja elinkeinoelämän nuoleskelu ei tuonut kasvua ja työllisyyttä.

Köyhyys | Helsinkiläinen Pauli on niin köyhä, että häntä hävettää Yhä useampi suomalainen joutuu helsinkiläisen Paulin tapaan välitilaan, josta on vaikea löytää pois.

"Perinteisesti Suomessa on ollut niin, että jos ihminen sairastuu tai jää työttömäksi, tulot pienenevät, mutta sosiaaliturvan ansiosta arki on pysynyt kasassa.

[...]

Näin ei Juho Saaren mukaan enää ole."

www.hs.fi/alueet/art-2...

Veroareenan alustuksemme ja keskustelu Reetta Varjonen-Olluksen kanssa suurituloisten verotuksesta voi nyt katsoa Youtubesta.

Valtiovarainministeriön vaikutusarviointia kehitettävä parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti. Ikävä kyllä työryhmässä lähinnä VM:n virkahenkilöitä, joilla tuskin kovin paljon intoa kehittää itse mitään. Jos edistystä ei tapahdu, mitä tapahtuu parlamentaariselle sopimukselle?

vm.fi/-/tyoryhma-s...

STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan puolessatoista kuukaudessa Palkansaajan ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välinen ero on edelleen huomattava, paljastaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitys.

Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi.

yle.fi/a/74-20213258

"Tämä oli pakko jakaa" – Sote-ministerin tehtävän jättänyt Kaisa Juuso arvostelee VM:ää sairauslomaltaan - Suomenmaa.fi Sosiaali- ja terveysministerin tehtävästä vastikään eronnut Kaisa Juuso (ps.) kritisoi yllättäen valtiovarainministeriötä (vm)...

VM:n vaikutusarvioinnin laaja-alaisuuden todelliselle kehittämiselle on ilmeinen tarve.

www.suomenmaa.fi/uutiset/tama...

Viikon tärkeimmät: Onko velkajarrun tavoite mahdollista toteuttaa? Oskari Onnisen mielestä UMK on Ylen luomaa markkinahäiriötä. Uuden Jutun Pihvissä käsittelemme perjantaisin kolme viikon olennaista uutista. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.

Talouspolitiikan asiantuntijamme @jussisysta.bsky.social kommentoi @uusijuttu.fi podcastissa parlamentaarista sopeutustavoitetta. Tavoite on Systän mukaan vaikea, ja jopa epärealistinen. Sopeutuksen painopisteen tulisi olla isotuloisiin kohdistuvissa veroissa. www.uusijuttu.fi/juttu/seHkcz...

hallituskaudella. Tätä tulisi yhtä lailla punnita suhteessa esimerkiksi niihin leikkauksiin, joita joudutaan tekemään paikatakseen sen aiheuttama vaje verotuloihin. Ei olisi oikeudenmukaista, jos jopa 11 miljardin sopeutuksessa jätettäisiin isotuloisten ansiotuloveroale voimaan. 2/2

Kolumni | Suomalaisen politiikan nykyistä taakanjakoa on muutettava Julkisen talouden sopeutuksia pitäisi tehdä niin, että kaikki väestöryhmät kantavat osan taakasta.

Korkman on oikeassa, että sopeutustaakkaa tulee kohdistaa isotuloisiin. Korkman vaikuttaa kuitenkin hyväksyneen, ettei ansiotuloverotusta voida kiristää isotuloisilta. Ei kuitenkaan ole riittäviä perusteita sille, että isotuloisten verotusta on jopa alennettu tällä 1/2

www.hs.fi/paakirjoituk...

Ei varmaan. Sittenpä tästä lakimuutoksesta tuskin on myöskään mitään hyötyä asuntokaupalle tai rakentamiselle.

Yksityiseen velkaantumiseen perustuva "yksityistetty keynesiläisyys" (journals.sagepub.com/doi/10.1111/...) ei ole kovin toimivaa, koska yksityisen velkaantumisen rajat tulevat paljon nopeammin vastaan kuin julkisen. Pahimmillaan seuraa finanssikriisi, kuten 2008.

on vähän narulla työntämistä.

Ja noin yleisesti rahoituksen sääntelyn löysääminen asettuu kontekstiin, jossa työelämästä ja toimeentulosta tehdään epävarmempaa. Sitä kompensoidaan mahdollisuudella ottaa enemmän velkaa. Asumistukeakaan ei saa enää omistusasuntoon, jos työpaikka lähtee alta. Tällainen yksityistetty keynesiläisyys

Tavoitteen saavuttaminen riippuu myös asuntojen hinnoista, joihin isommat lainat voivat aiheuttaa nousupainetta. Asuntosijoittajille ja pankeille toki suuremmat lainat ja hinnat ovat toivottavia. Riittävä rakentamisen volyymi on hyvästä, mutta en ole aivan vakuuttunut, että se yksin riittää.

Tarkoitus on edistää rakentamista ja asuntokauppaa. Näiden toimien yhteisvaikutus voi kuitenkin kääntyä etenkin rakentamisen kannalta jopa negatiiviseksi.

Pian voit pidentää asuntolainan takaisinmaksuajan 35 vuoteen – grafiikka näyttää muutoksen kuukausierässä ja koroissa Asuntolainan takaisinmaksuaika pitenee huhtikuussa 35 vuoteen. Suomen Pankin mukaan muutoksen vaarana on kotitalouksien kasvava velkaantuminen.

Samalla kun hallitus ajaa kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa alas (yle.fi/a/74-20180798), se mahdollistaa suuremmat asuntolainat.

Todennäköinen pidemmän aikavälin seuraus on asumiskustannusten nousu ja myös kotitalouksien velkaantumisen kasvu, jos pidempiä lainoja otetaan.

yle.fi/a/74-20212106

Korot | Toiveet koronlaskuista ovat heräämässä – enää niille ei olisi esteitä Inflaatio hidastuu nyt koko Euroopassa sellaista vauhtia, että spekulaatiot uusien koronlaskujen alkamisesta voivat käynnistyä. Suomessa niitä kaivattaisiin kipeästi.

Kun finanssipolitiikassa kukkaron nyörejä suunnitellaan pidettäväksi kireällä, korkojen lasku olisi erityisen toivottavaa Suomelle.

www.hs.fi/visio/art-20...

Viikon tärkeimmät: Onko velkajarrun tavoite mahdollista toteuttaa? Oskari Onnisen mielestä UMK on Ylen luomaa markkinahäiriötä. Uuden Jutun Pihvissä käsittelemme perjantaisin kolme viikon olennaista uutista. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.

Kommentoin @uusijuttu.fi Pihvissä velkajarrusopimuksen tavoitetta. Tavoite on vaikea, jopa epärealistinen. Uudet leikkaukset pienituloisiin kestämättömiä, sopeutusta tulisi kohdistaa suurituloisiin. Sopeutus on heikentänyt kasvua jo nyt ja niin myös jatkossa.

www.uusijuttu.fi/juttu/seHkcz...

Suomessakin levitetään ahkerasti "tietoa" siitä, miten varallisuusveron korottaminen v.2022 johti Norjassa varallisuusverokertymän pienenemiseen, kun iso joukko miljonäärejä suuntasi ulkomaille. Norjan tilastokeskuksen dataan pohjaava graafi näyttää varallisuusverokertymän todellisen kehityksen ⬇️

Hallitus heitti viime vuonna oman 1 prosentin alijäämätavoitteensa roskakoriin ja päätti sen sijaan yli miljardin euron veroalesta. Eilisten puheiden perusteella vaikuttaa, ettei hallitus ole sitoutunut myöskään uusiin velkajarrutyöryhmän tavoitteisiin. Kovat tavoitteet näyttävätkin bluffilta.

Siksi myöskään yhteisöveronalennusta tuskin tullaan perumaan, vaikka se olisi ilmeinen keino vahvistaa julkista taloutta sitoumusten mukaisesti.