EU:n tavoite on suojella 30 % luonnosta. Tällä hetkellä Suomessa on suojeltu vähemmän luontoa kuin missään EU-maassa, alle 14 %.
Jos Suomen metsäluonnon tilaa halutaan parantaa, seuraa vaikea kysymys: mitkä metsät sitten kannattaisi suojella?
yle.fi/a/74-20211579?
Talous sen sijaan, yhdessä muiden sosiaalisten instituutioiden kanssa, on vain työväline, jolla materiaalisia resursseja ja ihmisten työtä muutetaan hyvinvoinniksi. Talous ei ole itseisarvo, vaan pelkkä väline."
www.hs.fi/paakirjoituk...
"Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kestävyyden kolme pilaria – ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys – eivät ole samalla viivalla. Sosiaalinen kestävyys eli ihmisten hyvinvointi on se itseisarvo, jota politiikka tavoittelee. Ympäristön kestävyys asettaa reunaehdot resurssien käytölle.
Suomalaisten metsätiaisten tilanne on kriittinen. Hömötiaisen kanta on pienentynyt 2000-luvulla 68 % ja töyhtötiaisen 41 %. Tuore tutkimuskooste osoittaa, että nykyiset metsänhoidon käytännöt eivät riitä pelastamaan tiaisia.
yle.fi/a/74-20210866
“It’s scandalous that billions of euros of EU taxpayer money is being used to prop up such a high-emissions industry at a time when scientists are telling us that we need – on health and environmental grounds – to shift to lower-meat diets,”
www.theguardian.com/environment/...
Tutkijat pitävät koralliriuttojen tuhoa varmana.
Seuraukset horjuttavat maailman vakautta monella tavalla. Koralliriutat ovat yksi niin sanotuista keikahduspisteistä ja niiden tuho johtaa osaltaan raportin mukaan ”uuteen todellisuuteen”.
yle.fi/a/74-20202625
Seuraavat kolme viikkoa seuraan tiiviisti tämän sipoolaisen lintulaudan elämää. Seuraa säkin! Mukana ainakin talitiainen, sinitiainen, mustarastas ja orava. Ei haittaa, jos et tunnista lintuja, koska tekoäly auttaa.
#lintulautalive
yle.fi/a/74-20204517
Kirjoitin vuoden vaihtumisen kunniaksi jutun vuoden parhaista luontouutisista. Näiden uutisten myötä hyvää tätä vuotta!
yle.fi/a/74-20190619
Joo, varmasti moni samaa mieltä.
Yritin kyllä miettiä tätä.
Yksi, mutta tarkoituksella laitoin kuvan, missä on vaan ihan pieni hämähäkki.
Tein luontoon liittyvistä peloista artikkelin, missä voi testata, miten omat pelot vertautuu muiden kokemaan pelkoon.
yle.fi/a/74-20190618
Tein luontoon liittyvistä peloista artikkelin, missä voi testata, miten omat pelot vertautuu muiden kokemaan pelkoon.
yle.fi/a/74-20190618
Kyselin taannoin luontoon liittyvistä peloista ja en osannut arvata, kuinka kiehtovia ja kauhistuttavia tarinoita saisin!
Tänään tulee pelkoihin liittyvä Metsä-Suomi sekä Luonto-Suomi pelottavista luonnonvoimista!
Eli klo 18-21 Radio Suomen ääreen tai jälkikäteen ohjelmat kuunteluun Areenassa.
Meillä ei kuitenkaan olisi aikaa odottaa. Meillä on viime vuosilta kokemusta, miten me voidaan muuttaa hyvin nopeasti meidän suhtautumista erilaisiin uhkiin, ja siten käyttäytymistä, kulutusta, normeja, kun se on tarpeen. Nyt olisi aika muuttaa suuntaa ja tehdä kaikki päästöjen vähentämiseksi.
Tämä kehitys on ollut pitkään tiedossa. Mutta samalla tämä on se kaikista tärkein ja merkittävin uutinen, sillä ne muutokset mitä tästä seuraa pakottavat koko ihmiskunnan ja maapallon eliöstön uuteen asentoon.
Monet ovat kauhuissaan - ainakin kaikki asian sisäistäneet. Samalla on oudon hiljaista.
Näin voi käydä vaikka lämpötilannousu pysyisi alle kahdessa asteessa. Samalla myös Amazonin sademetsä menettää elinvoimansa ja alkaa muuttua savanniksi.
Keikahduspisteitä on muitakin, kuten ikijäähän sitoutuneen metaanin vapautuminen tai jäätiköiden sulaminen.
Viime vuosina on uutisoitu lämpenemisen nostavan yhä korkeammalle riskiä, että Atlantin kiertoliike romahtaa eli merivirta, joka pitää Pohjois-Euroopan ilmaston niin lauhkeana kun se on.
Tuoreen tiedon mukaan koralliriutat on menetetty lämpenemisen vuoksi. Niiden mukana katoaa muun muassa mittaamaton määrä meriluonnon monimuotoisuutta, merkittävä osa kalakannoista eli ihmisten ruokaturvaa.
Tiedätkö mikä on keikahduspiste?
Se on tilanne, missä joku luonnon järjestelmä romahtaa, ottaa uuden asennon eikä paluu entiseen ole mahdollinen tai ainakin se vie ihmisten näkökulmasta loputtomasti aikaa.
Ilmastokokouksen alla on julkaistu raportti keikahduspisteiden tilasta - ja se on hälyttävä.
Erityisesti turvepohjoisissa ravinteikkaissa suometsissä pitäisi nykytiedon mukaan suosia jatkuvaa kasvatusta, se on paitsi taloudellisesti järkevää, kun uudistuskustannuksilta säästytään, sillä myös vältytään merkittäviltä vesistö- ja ilmastovaikutuksilta.
Metsäalaa seuratessa tulee kuva kahdesta todellisuudesta: hyvistä aikomuksista, joita tuodaan esiin puheissa ja strategioissa, jossa uusi tieto ilmasto- ja luontovaikutuksista huomioidaan ja sitten on tämä todellisuus, jossa vanhat tavat istuvat tiukassa.
Kaikissa metsissä jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on alle 5 %, ravinteikkaissa suometsissä alle 10 %, missä avohakkuiden osuus on puolestaan Lapin eteläpuolella 20-40% hakkuista.
Erityisesti turvepohjoisissa ravinteikkaissa suometsissä pitäisi nykytiedon mukaan suosia jatkuvaa kasvatusta, se on paitsi taloudellisesti järkevää, kun uudistuskustannuksilta säästytään, sillä myös vältytään merkittäviltä vesistö- ja ilmastovaikutuksilta.
Lisää jutusta:
Asialla on iso merkitys, koska suometsiä on Suomessa paljon – noin neljäsosa metsien puustosta on suometsissä.
Suomen turvemetsien päästöjen on arvioitu olevan lähes yhtä suuria kuin liikenteen.
Otteita jutusta:
Siitä, miten Suomen metsiä pitäisi hoitaa, voi perustellusti olla montaa mieltä. Yksi asia on kuitenkin lähes kiistaton: runsasravinteisissa suometsissä tehtävät avohakkuut aiheuttavat suuret ilmasto- ja vesistöpäästöt.
Tänään Ylellä on julkaistu erinomainen juttu Suomen vallitsevista hakkuutavoista: enimmäkseen Suomessa se tarkoittaa edelleen avohakkuuta tai niihin tähtääviä toimenpiteitä.
yle.fi/a/74-20183806
Todellakin! 🌠
Alempana rinteillä tunturikoivikoissa lehdet oli kellastuneet ja urpiaisparvet juttelivat iloisesti. Muutama riekko lähti edestä varvikossa. Maakotka kaarteli tunturien lakien yllä.
Muutamaa poroa lukuunottamatta ei nähty alueella muita liikkujia. On muuten kaupunkilaiselle ihmeellinen elämys!
Laitettiin leiri joen varteen, siinä oli puhdas ja kirkas juokseva vesi asumuksessa. Aina se sykähdyttää pohjoisessa miten tosiaan kirkasta ja raikasta vesi on!
