@joonaspennanen
Philosopher @ the University of Jyväskylä. My main research interests are (anglo-american) political philosophy, ethics, and various issues related to disagreements, conceptual contestability, and war / peace. Personal opinions only.
Ja sitten toki ismeissä kysyntäpuolen lisäksi on tarjontapuoli eli materiaalia ilmoille tuuttaavat, ja siellä vetoaminen yhteiseen etuun on tosiaan hyvin yleistä perustelujen tasolla. Vaikken pidäkään argumentointia vakuuttavana, en näe paljoakaan syytä epäillä, että se olisi täyttä fuulaa.
Joo, toki, voi niinkin olla. Mutta en minä nyt varsinaisesti ihmettelisi sitäkään, että monet itsensä poikkeusyksilöksi tuntevat (viitaten nyt aynrandilaiseen egoismiin) aidosti ajattelisivat, että heidän omakohtaiset pyrkimyksensä (ja itsekkyytensä) koituisivat lopulta kaikkien eduksi.
Mieleeni ei äkkiseltään tule yhtään ainutta ismiä, jota ei oltaisi pyritty perustelemaan yhteisellä hyvällä. Pitää sisällään myös "aynrandilaisen" egoismin.
Ironista kyllä, kyseinen pääkirjoitus olisi mitä mainiointa tehtävämateriaalia lukioon tai ylioppilaskirjoituksiin. Miksipä ei jopa korkeakouluihinkin! :) Mitä taas arvojen "kollektiiviseen tulkintaan" ja demokratiaan tulee, on kuin Ranskan suurta vallankumousta ei olisi koskaan tapahtunut.
Tämä on vain tulkinta, joka olettaa, ettei kirjoittaja joko itse ole muista vaikuttumisista tietoinen tai tahtoo piilottaa niitä ideologiapuheen alle. Ongelmallinen kirjoitus. Ideologiaperustelu ontuu pahasti ja haiskahtaa tunkkaiselta. Lopun viittaukset koulutehtäviin ovat silkkaa delegitimointia.
Individualismin ja kollektivismin lisäksi kirjoituksen tulkintahorisontissa piillee trendi hiljalleen käpertymisestä omakohtaisten ja kansallisten intressien - eksistentiaalistenkin - ympärille. "Radikaalius" on tällöin ns. radikaalia suhteessa elettyyn aikaan, eikä niinkään suhteessa ideologioihin.
He voittavat siksi, että heidän pelaajansa ovat (nyt maalivahtia lukuun ottamatta) käytännössä joka osa-alueella parempia. Taitotaso ja peliäly on kärkihyökkääjillä aivan toista luokkaa, kuten ylivoimia vertailemalla käy ilmi. On typerä ja harhauttava narratiivi, että kyse olisi asennepuutteesta.
Juu, ymmärrän oikein hyvin, että pelaajille ei Slovakian voittaminen pronssipelissä juuri maistu, kun oltiin ikään kuin niin lähellä finaalia vain päivää aiemmin. En vain jaksa yhtään tuollaista mukaälykästä syiden etsimistä jostain "pronssikulttuurista". Totuus on, että kanadalaiset ovat parempia.
Tässä on heti kärkeen hyvä ehdokas typerimmäksi kirjoitukseksi jääkiekon olympiapronssista. Sanavalinnat saavat epäilemään, että kyse on ironiasta, mutta pahoin pelkään, että toimittaja on täysin tosissaan. Eihän hän nyt mitenkään vähättelisi, siis ihan viimeinen olisi, joka syyttäisi...
Juu, toki jäi piippuun. Mahdollisesti molemmilta joukkueilta. Sekin sanottuna mahdollisuus voittoon toki oli. Mutta...
Sanoinhan jo aiemmin, että vastaus on aina sama: se ei ole niin helppoa.
🙂
Arvaat varmaan, miksi 1. erän kaltaiseen toteutukseen ei enää päästy kiinni?
Vastaus on aina sama: se ei ole niin helppoa. MAALI!!
Hyvä Pennanen!
Datakeskukset ovat vihreitä investointeja? Harry Frankfurt olisi arvatenkin kutsunut tätä paskapuheeksi. EK:lla on siinä määrin luova suhde kieleen ja merkityksiin, että heidän sanomisiinsa on ylipäätään vaikeaa suhtautua. Koko ajan joutuu miettimään, tarkoitetaanko edes, mitä sanotaan.
Etlan uusi raportti "Happoa kansalle: tarjonnalla tuottavuusloikkaan".
Kuulostaa mielenkiintoiselta, päivitä toki tänne tai lähetä viestiä, kun saat sen valmiiksi! Luulen, että kirjastamme voi löytyä aika paljonkin hyödynnettävää, vaikka valtavan syvälle emme asioissa menekään.
Toimintakykyteoreettinen (Sen, Nussbaum) näkökulma olisi erittäin käyttökelpoinen. Se lähtee sinänsä liberalistisesta lähtökohdasta, jonka mukaan vapaus saavuttaa hyvinvointia on ensisijaisen tärkeää. Tätä on vaikeaa kiistää, minkä myötä päästään puhumaan keinoista ja myös niistä lopputuloksista.
Näin. Kirjoitin itse asian tiimoilta ketjun.
Sosiaaliturvajärjestelmää tulee aika ajoin kehittää. On myös eräänlainen neuvottelukysymys, mikä tukitason tulisi lopulta olla. Hyvää lopputulosta ei kuitenkaan voi odottaa, jos järjestelmän tarkoitus on päättäjiltä hukassa ja ilmiselviä virheitä toistetaan. Tietoa ja osaamista on. Aivan muualla. 🧵
...mahdollisia kannustimia määritellään yksiulotteisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä yleistämistä tuen kategorioiden perusteella: eläkkeen saajat ovat kaikki samanlaisia, työttömyysturvan saajat ovat samanlaisia, viimesijaisen toimeentulotuen saajat ovat samanlaisia, ja niin edespäin." 12/x
"On myös täysin mahdollista, että joissain tapauksissa politiikkatoimen kokonaisvaikutukset ovat hyvistä aikomuksista huolimatta kielteiset. Näin voi käydä tarkoittamatta, kun ihmisryhmien todellisia toimintakykyjä ei arvioida, vaan ryhmiin kuuluvien yksilöiden ominaisuuksia, tarpeita ja... 11/x
koskevat tällöin kaikkia työttömiksi määriteltyjä henkilöitä, riippumatta heidän henkilökohtaisista tarpeistaan tai erityistilanteistaan. Toisten kohdalla toimet vahvistavat hyvinvointia toivotusti, siinä missä toisten kohdalla ne jäävät vaikutuksiltaan vaatimattomaksi." 10/x
"Vaikka esimerkiksi yhdellä työttömällä olisi erilaiset perustellut tarpeet kuin toisella, järjestelmä voi käytännössä reagoida lähinnä statukseen ”työtön” ja virittää toimenpiteet (tulonsiirrot yms.) sen mukaisesti. Lait ja säädökset, jotka koskevat työttömiä... 9/x
Kirjoitimme näin: "Politiikkatoimista, tulonsiirroista ja palveluista tulee helposti ”tylppiä”. Toisin sanoen ne vaikuttavat eri yksilöihin eri tavoin, eivätkä aina tarkoituksenmukaisella tavalla tai edes aiotusti, koska niitä ei ole suunniteltu vastaamaan yksilöiden nimenomaisiin tarpeisiin." 8/x
Linkitetyssä jutussa tutkija Minna Kivipelto toteaa: "Näitä taustalla olevia ongelmia pitäisi pystyä vähentämään, eikä vain leikata tukia ja ajatella, että on olemassa joku yhtenevä ryhmä, joka ei halua tehdä töitä. Taustalla on aina joku syy, minkä vuoksi ihmiset elävät tuilla." 7/x
"Jotkut toimintakykyyn vaikuttavat asiat, kuten auton tai säädyllisten vaatteiden tarpeen, voi tilanteesta riippuen nähdä vähemmänkin välttämättöminä. Tästä huolimatta jonkinlainen edes minimaalinen luottamus ja usko siihen, että huominen voi olla tätä päivää parempi, on välttämätöntä." 6/x
...ei ylipäätään nähdä tavoiteltavaksi asiantilaksi ja siten huomioitavaksi seikaksi laisinkaan. Kyse on tärkeästä tekijästä sosiaalisen toimintakyvyn, taloudellisen toimeliaisuuden ja viime kädessä ihmisarvoisen elämän mahdollistajana." 5/x
"Välittömiin tarpeisiin keskittyvissä arvioinneissa henkilökohtaisen tulevaisuusperspektiivin merkitys jää helposti sivuun. Isompi este perusturvaa tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnille kuitenkin on, mikäli realistista ja mielekästä tulevaisuusperspektiiviä... 4/x
"Henkilökohtaisen talouden ja rahankäytön suunnittelu, mahdollisuus kehittää itseään esimerkiksi kouluttautumalla ja kyky muodostaa pidempiaikaisia sosiaalisia suhteita (tai säilyttää entiset) vaativat kaikki turvattua ja jatkuvaa toimeentuloa, vaikka vähäisempääkin." 3/x