Kuukausien epäaktiivisuus täällä lienee hyvä päättää (ainakin väliaikaisesti) ilmoitukseen siitä, että meitä voi tulla kuuntelemaan tulevana sunnuntaina joko livenä tai etänä Tieteen Päiville! 🔽
Olen ollut täällä vähän epäaktiivinen, mutta otan nyt hieman viiveellä syytökset vastaan 😅
Päätetään #termitoukokuu käsitteeseen, jossa #pohjavesi tulee konkreettiseksi näkyväksi eli lähteeseen: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #lähde #hydrogeologia
Pohjaveden pinta voi vaihdella sekä luontaisten syiden että ihmisen toiminnan vuoksi. Pohjaveden alenemassa pinta alenee alkuperäisestä pinnan tasosta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termitorstai #termirenlund #tieteentermit #pohjavesi #hydrogeologia #ympäristögeologia
Sivukivellä on geologiassa monta määritelmää. Nyt termipankkista löytyy sivukivi myös jätteen näkökulmasta määriteltynä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisteollisuuden eri vaiheissa voi syntyä jätettä, jonka määrä & laatu riippuvat hyödynnettävästä aineesta. Jätteen käsittelyä ohjaavat erilaiset lait: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kun kaivostoiminnassa louhitusta kiviaineksesta poistetaan rikastusprosessissa arvokas mineraaliaines, jää jäljelle rikastushiekkaa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #rikastushiekka #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisjätteen tutkimiseen voidaan käyttää myös mineraaliaineksen pidemmän aikavälin käyttäytymistä tutkivia kineettisiä testejä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #kineettinentesti #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisjätteen tutkimiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä: staattiset testit ovat yleensä lyhytkestoisia ja yhteen mittaukseen perustuvia testejä tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kaivannaisteollisuudessa syntyvien jätteiden, kuten rikastushiekan, ominaisuuksien tutkiminen on tärkeää esim. jätealueiden rakenteiden kannalta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #kaivannaisjäte #ympäristögeologia #hydrogeologia
Kun maalajia muodostavat rakeet ovat tiettyä raekokoa, kutsutaan maalajia lajittuneeksi eli tasarakeiseksi maalajiksi. Esimerkiksi hiekka koostuu 0,2–2,0 mm kokoisista rakeista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #geologia #maalaji
Tiesitkö, että harjut ovat Suomessa tärkeitä pohjavesialueita? Harjut ovat pitkiä ja kapeita maaperän muodostumia, jotka koostuvat enimmäkseen lajittuneista aineksista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #harju #pohjavesi #geologia
The Meteoritical Societyn nimistökomitea hyväksyi 20.5.2024 Löpönvaaran meteoriitin tietokantaansa. "Löpönvaara on täten Suomen viidestoista meteoriitti", Teemu Öhman kirjoittaa. "Samalla se on ensimmäinen maastamme löydetty rautameteoriitti."
Vesikin voi sijaita orrella! Orsivedeksi kutsutaan varsinaisen pohjavedenpinnan yläpuolella olevaa vesikerrosta, joka on vettä huonosti johtavan maakerroksen pidättämä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #termitoukokuu #orsivesi #hydrogeologia #pohjavesi
#Neutraalikaivosvaluma viittaa valuma-/suotoveteen, jonka pH on lähellä neutraalia mutta joka voi sisältää korkeita haitta-ainepitoisuuksia: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit #hydrogeologia #ympäristögeologia
Jos hapan valuma on peräisin kaivoksesta, kutsutaan sitä happamaksi kaivosvalumaksi. Kirjallisuudessa tähän viitataan myös lyhenteellä "AMD": tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#hapanvaluma #hapankaivosvaluma #termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit
Hapan valuma voi olla peräisin kaivoksista, kaivosten sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta tai luontaisesta maa-aineksesta, joka sisältää sulfideja: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#hapanvaluma #tieteentermit #termirenlund #termitoukokuu #hydrogeologia #ympäristögeologia
Imeytymisen ja suotautumisen lisäksi geologian aihealueelta löytyy #suoto. Kirjallisuudessa näitä saatetaan käyttää toistensa synonyymeinä, mutta käsitteillä on kuitenkin pientä merkityksellistä eroa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit #geologia #suoto
#Suotautuminen on veden virtausta huokoisessa väliaineessa painovoiman vaikutuksesta. Kirjallisuudessa määritelmässä on tosin pientä vaihtelua, osa sisältää painovoiman osa ei: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #tieteentermit #termitoukokuu #hydrogeologia
Imeytyminen eli infiltraatio tarkoittaa veden imeytymistä maanpinnalta huokoiseen väliaineeseen. Imeytyvä vesi voi olla esimerkiksi sadevettä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#imeytyminen #infiltraatio #hydrogeologia #tieteentermit #termirenlund #termitoukokuu
Maankamarasta löytyy veden lisäksi huokoskaasuja. Huokoskaasuja voidaan hyödyntää esimerkiksi maaperän saastumisen tutkimuksessa: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #termitoukokuu #tieteentermit #huokoskaasu #ympäristögeologia #hydrogeologia
Ethän unohda
tulivuoria veden
kierrättäjinä?
🫧🌋
Maapallolla hydrologisessa kierrossa vesi kiertää eri kehissä ja niiden välillä. Tulivuorilla on veden kierrättämisen taustalla myös rooli: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termirenlund #termihaiku #tiederuno
#Akviferi'n ja #akviktardi'n lisäksi on vielä #akvikludi, joka on käytännössä vettä läpäisemätön maankamaran muodostuma ja eroaa näin akvitardista: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#termirenlund #termitoukokuu #tieteentermit
#Akvitardi taas on maankamaran muodostuma, joka varastoi vettä, mutta johtaa sitä huonosti. Myös akvitardi voi sijaita sekä maa- että kallioperässä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#akvitardi #pohjavesi #termitoukokuu #termirenlund #tieteentermit
#Akviferi on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava. Akviferejä voi olla sekä maa- että kallioperässä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#tieteentermit #termitoukokuu #termirenlund #hydrogeologa #geologia
Tiedejulkaisemisen päivät 2024 Oulussa! www.tiedejulki.fi/uutiset/tied...
#Juurivyöhyke on maankamaran ylin kerros, johon kasvien juuret ulottuvat. Juurivyöhyke löytyy sekä maa- että kallioperästä, ja sen paksuus riippuu maankamaran ominaisuuksista ja kasvillisuudesta: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#juurivyöhyke #hydrogeologia #tieteentermit #termirenlund
Maa- tai kallioperässä oleva avoin tila voi olla veden osittain tai kokonaan kyllästämää. Osittain kyllästyneessä vyöhykkeessä oleva vesi on maavettä: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi... #maavesi #pohjavesi #termirenlund #tieteentermit #hydrogeologia
Kalliopohjavettä voidaan luokitella eri tavoin.
Tieteen termipankissa 'matala kalliopohjavesi' on kalliopohjavettä, joka ulottuu enintään 300 m syvyyteen. Määritelmä perustuu Riikka Kietäväisen väitöskirjaan: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi... #termitoukokuu #termirenlund #matalakalliopohjavesi
Syvä kalliopohjavesi on kalliopohjavettä, joka esiintyy yli 300 metrin syvyydessä. Siihen voidaan viitata veden sijasta myös fluidina, koska veteen liuenneiden kaasujen määrä voi olla suuri: tieteentermipankki.fi/wiki/Geologi...
#kalliopohjavesi #termirenlund #termitoukokuu
