Robon arvioilla q2-q4 kasvuksi vuonna 2025 (työpäiväkorjattuna) taitaisi tulla 0,8 %
11.12.2025 13:55
👍 1
🔁 0
💬 1
📌 0
Robon arvioilla q2-q4 kasvuksi vuonna 2025 (työpäiväkorjattuna) taitaisi tulla 0,8 %
Eli samoilla linjoilla. Ei voi pitää kovin radikaalina, kun keskiarvo 2009-2019 oli hieman alle.
Eikös se vaadi vain noin prosenttiyksikköä nykyistä pienempää rakenteellista vajetta ts. paria prosenttia noin alkuunsa…(tekstisi maksumuurin takana)
Jostain syystä verrokkiryhmään nähden paremmat ennusteet ovat lähimenneisyydessä osunneet taantumavuosille 2020, 2023 ja 2024. Systemaattisesti pessimistejä emme silti ole.
Yhdysvaltain liittovaltion joukkolainat ovat menettäneet korkeimman luokituksen suurimmilta luottoluokittajilta, ja reaktiot markkinoilla ovat olleet viime aikoina osin poikkeuksellisia. Mistä on kyse ja mitä tämä merkitsee?
www.op-media.fi/puheenvuorot...
Juu. Teoria ei tee (välttämättä) eroa noiden välillä. Esimerkiksi erilaiset tuet ovat selkeästi haitallisia, mikä voi tietty koetella monien intuitiota. Tässä mielessä Trumpilla on osittainen pointti arvostellessaan Eurooppaa. Täällä varmaan erilaiset tuet ovat yleisempiä.
Tätä jaksan hämmästellä. Ekalla kvartaalilla työvoima taas uusissa ennätyslukemissa. Viimeksi 1970-luvulla työvoima ei supistunut työllisyyden laskiessa.
On hieman tulkinnanvaraista, mikä on kauppapolitiikkaa. Ihan kansainvälsien kaupan perusteorian mukaan kaikki vientituet yms. aiheuttavat hyvinvointitappioita siinä missä tullitkin. Jos kyse on kotimaisen toiminnan suojelemisesta, kyse on muihin kaupan esteisiin verrattavasta toiminnasta.
Miksi talouspolitiikkatoimia pohtivien työryhmien tuotokset eivät tunnu tuottavan tulosta? Ehkä tekemisen tapaan kannattaisi hakea vauhtia 1980-luvulta. Tuolloin vitsailtiin ekonomistien kustannuksella, mutta onnistuttiin myös tekemään "isoja ja rohkeita" toimia.
www.op-media.fi/puheenvuorot...
Mikä Suomessa kasvaa? Palveluvienti. 34 % viennistä, 14 % BKT:sta Q4. Rikastumme toisten paitoja pesemällä (vähän), IT-palveluilla paljon.
Keskuspankkiirit ovat tehneet hyvää työtä inflaation taltuttamiseksi, mutta todellinen testi on vielä edessä. Inflaatioriskien aliarvioiminen olisi nyt suuri virhe. Lue enemmän:
www.op-media.fi/puheenvuorot...
Vaihtotase plussalla ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin (pl. koronapoikkeusvuodet). Hyvä, mutta ikävää, että tämä johtuu paljolti vähäisistä investoinneista. Jatkossa toivottavasti näemme enemmän yksityisiä tuottavuutta lisääviä investointeja ja vähemmän julkista vajetta.
According to the fresh staff analysis you may already have reached the neutral level. So it’s always tease, tease, tease.
IMF:n laskelmat hahmottavat hyvin tullien korotuksien vaikutuksia. Itse tullien korotusten suora vaikutus (10 %-yks. tässä) ei olisi varsinkaan euroalueelle se isoin asia. Epävarmuus, markkinoiden hermoilu ovat laskelmissa isompi ongelma.
Niin. Suomen Pankin marraskuun tietojen perusteella uusien asuntolainojen korko oli 75kp yli 12 kk:n euriborin. Tämä on täsmälleen sama kuin Suomen valtion 20 v:n lainan spreadi yli midswapin hiljattaisessa huutokaupassa. Valtiolainojen riskilisien nousu on globaali ilmiö. Koskee myös esim. USA:ta.
Suomen talouden elpyminen laajenee ja vahvistuu tänä vuonna. Globaali poliittinen epävarmuus loiventaa kuitenkin hieman nousukulmaa.
www.op.fi/documents/10...
Suomen teollisuus on kehittynyt volyymi-indeksillä mitattuna pidemmällä (2000-) ja lyhyemmällä (2015-) periodilla samalla tavoin kuin verrokit tai jopa paremmin. Sen sijaan arvonlisällä mitattuna jäämme jälkeen myös (2015-). Toiveikkaasti ajateltuna tilapäistä, vai löytyykö taustalta syvempiä syitä?
Kuva näyttää kaikkialla kehittyneissä maissa aika samalta. Kaikkialla tunnutaan myös haikailtavan teollisten investointien perään. Eikä siinä mitään pahaa. Tuleva kasvu perustuu kuitenkin todennäköisemmin yksityisten palveluiden (tuottavuuden) kasvuun. Tässä Suomikin on ontunut.
Koulussa fysiikan opettaja kertoi, että maailmassa vain 5 ihmistä ymmärtää suhteellisuusteorian. Kuinkahan moni ymmärtää suhteellisen edun periaatteen, ja opetetaanko sitä koulussa? Paul Samuelsson taisi olla sitä mieltä, että suhteellinen etu on vaikein asia ymmärtää taloustieteessä.
Viimeaikaisten laskelmien perusteella Yhdysvaltain tullimaksujen korotuksia suurempi uhka on niihin liittyvä epävarmuus. Parasta olisi siis vältää liiallisia uhkakuvia ja pyrkiä sopimaan hyvä ratkaisu.
www.op-media.fi/puheenvuorot...
WSJ tänään...ei koske Suomea, jossa asuntohinnat ovat edullisimmillaan suhteessa ansioihin liki kolmeenkymmeneen vuoteen.
Käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat liki 2 % v/v Q3, mutta yksityinen kulutus supistui. Niinpä säästämisaste oli komean korkea. Näin korko tietty toimii. Ensi vuonna säästämisaste laskee, ja kulutus piristyy. Tästä alkaa jo olla merkkejä datassa.
Miksi Suomessa suositaan euriboria asuntolainojen viitekorkona? Ei hätää, olin paikalla, kun historia alkoi. Synty johtui tarjontekijöistä, jatko enemmän kysynnästä.
www.op-media.fi/puheenvuorot...
Vuoden viimeinen OP:n ekonomistien asuntomarkkinakatsaus on julkaistu!
Tiiviisti:
Asuntomarkkinoiden piristyminen näkyy jo kauppamäärissä ja hinnatkin alkavat hiljalleen nousta.
Asuntojen hintaennuste:
2025: +2,8 %
2026: +2,5 %
Koko katsaus täältä: www.op.fi/documents/10...
Suomen tilastokäppyröitä tuijotellessa ei voi välttyä ajatukselta, että tulossa ollut ALVin korotus lisäsi aktiviteettia erityisesti elokuussa, vähensi syys- ja lokakuussa, ja nyt tilanne on palaamassa uomilleen. Q3 näin sai nostetta, mutta Q4 painolastia.
Työn tuottavuus kasvoi aika kivasti kolmannella vuosineljänneksellä. Paria viimeisintä plussakvartaalia edelsi pisin vuosimuutoksella mitattu yhtämittainen työn tuottavuuden heikkenemisjakso. Heikompi myös kumulatiivisesti kuin yksikään vastaava jakso tilastohistoriassa.
Q3 tilinpidon lukujen perusteella Suomen talous on ollut napsauksen OP:n viimeisintä ennustetta paremmassa vauhdissa. Vienti yllättänyt myönteisesti yksityinen kulutus hieman indikaattoreita vaisumpi, investoinnit odotuksissa. Julkista kysyntää ei vähäisestä kasvusta voi syyttää.
Tavanomaisesti työvoima alkaa vähentyä työllisyyden heikentyessä. Nyt työikäinen väestö on kasvanut siinä määrin, että työvoima ei ole notkahtanut (työvoimaosuus on). Ilahduttavaa pidemmän ajan näkymien kannalta, mutta näkyy nyt lisääntyneenä työttömyytenä.
Euroalueen marraskuun ostopäällikköindeksit haastavat arviota vähitellen elpyvästä euroalueen taloudesta. Teollisuuden suhdanne ei vieläkään osoita merkkejä elpymisestä ja palveluissa viilenemistä. Marraskuussa ehkä jotain poikkeusta, mutta kokonaisuus vaisu.
Konkurssien lukumäärä on pysytellyt paikallaan jo vuoden päivät. Malliennusteemme puoltaa vain pientä laskua ensi vuonna huolimatta talouden elpymisestä.