Tutustumassa potentiaalisten vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointiin valtion mailla. Kävimme Rovaniemellä läpi valtioneuvoston periaatepäätöksen pää- ja täydentävien kriteerien määrittämistä.
Inventoitava pinta-ala n. 350 000 ha, lähes 90% Lapissa. Iso urakka!
@metsahallitus.bsky.social
Muistatko, kun vaarallinen lehtipuiden tuhooja aasianrunkojäärä löydettiin Vantaalta 2015? Selvisimme säikähdyksellä. Portugalissa kävi toisin mäntyankeroisen kanssa 1999.
Metsien terveyttä koskeva uhka on todellinen, siksi kv-tason ja kansallista yhteistyötä tarvitaan.
Kolumnini MaasTul:ssa.
Vesikysymykset ovat vahvasti Metsahallitus Metsätalous Oy:n arjessa. Ympäristöasiantuntija Hannele Kytö kertoi Metsäpäivilllä vesien tilaa parantavista toimista osana metsätaloutta. Kyse on työjalupakista
Vesistöjen tilan parantamista monin eri keinoin pitkäjänteisesti ja asiantuntijuutta kasvattaen
Yhteistyössä on voimaa, esimerkki Pihtiputaalta.
Sinne muodostuu 700 ha luonnontilainen suoelinympäristö: Natura-alueen ympäriltä Metsähallitus on ennallistanut 300 ha valtion maita ja UPM ennallistaa 200 ha omia maitaan tämän ja ensi vuoden aikana.
yle.fi/a/74-20184270
EU:n metsiä koskevan ohjauksen määrä on lisääntynyt ja ohjauksen velvoittavuus kasvanut, erityisesti komission viime kaudella.
Arviointi yhteisvaikutuksista metsätalouteen ja puupohjaiseen biotalouteen puuttuu.
MaasTul kolumnini
@metsatiedepaneeli.fi raporttiin viitaten
@metsahallitus.bsky.social
Eilen juhlittiin 10-vuotiasta @luke.fi. Koen suurta iloa Luken taipaleesta. Uuden strategian visio "Luke on rohkea bioyhteiskunnan rakentaja" avaa monia mielenkiintoisia ajatuksia.
Paneelissa nostin esiin mm. monitavoitteisuuden
@metsahallitus.bsky.social monikäyttämetsien hoidossa ja käytössä.
Vaiherikas ja mielenkiintoinen matkani Metsäteollisuus ry:n edunvalvojana on tullut päätökseen.
Lämmin kiitos rakkaille kollegoille niin Metryssä kuin jäsenyrityksissä sekä sidosryhmille yhteisistä hetkistä ❤️.
1.10. aukeavat Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsäiset ovet.
Viimeinen Bryssel-reissu @forestindustry.bsky.social leivissä. EU-edunvalvonta ollut isosti mukana koko 14-vuotisen matkan. Metsäaloitteita ollut valtavasti, eikä EU ole tosiaankaan jättänyt kylmäksi 🇫🇮🇪🇺 🙂.
Työ on pohjautunut aina luotettavaan yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. Lämmin kiitos ❤️❤️
Metsäteollisuus on merkittävä talouden ja hyvinvoinnin kulmakivi Suomessa: viennin arvo v. 2024 hieman alle 12 mrd €, 17 % koko tavaraviennin arvosta.
60 % vientituloista Euroopasta, 21 % Aasiasta.
Puun tuonti 5,5 Mm3, tippunut lähes puoleen vuodesta 2021. Syy tiedossa.
www.luke.fi/fi/tilastot/...
Viikko Pirkanmaalla:
Susijengin peli täpötäydellä Nokia-areenalla 🇫🇮.
Hämeekyrön yhteiskoulun ammattipäivä, jossa kerroin parini Otto Kivistön kanssa töistämme: logistiikka ja metsäteollisuus nivoutuvat hienosti yhteen.
Tänään osaltani viimeinen metsäkeskuksen jk:n kokous Ikaalisissa. Kiitos!
Pe 29.8 @hs.fi pääkirjoitus leimasi metsäsektorin ilmastopolitiikan pahikseksi. Kirjoituksessa unohdetaan kuitenkin mainita, että v. 2035 tavoitteen pohjana olleesta nielusta hävisi 17 MtCO2 kahden eri KHK-inventaarion välillä. Ei hakkuisiin vaan menetelmämuutokseen ja uuteen tietoon mm. maaperästä.
Blogissaan Antti Asikainen nostaa esiin aidon huolen: komissio tunnistaa 2040 ilmastavoitteessaan nielujen romahduksen, mutta ei ota siihen aidosti kantaa. Metsäiset maat uhkaavat jäädä sivuraiteelle.
@metsatiedepaneeli.fi
metsatiedepaneeli.fi/blogit/komis...
This week we had the great pleasure of hosting our Swedish colleagues from the SFIF Forest Committee. Very important discussions about EU initiatives and forest restoration measures.
We collaborate with SFIF weekly and it is always inspiring.
Thank you Magnus and your team 🇸🇪🇫🇮
Hiilinielujen rooli ilmastopolitiikassa puhututtaa niin EU:ssa kuin kotimaassa. Viime vuosina on opittu paljon, ja epävarmuudetkin nostetaan vihdoin esiin. Uskon, että nyt päästään desimaaliluvuista oikealle hehtaarille - tai ainakin lähemmäs sitä.
Kolumnini Maaseudun Tulevaisuudessa
Metsänkäsittelyn ajankohdalla, toimien rajauksella ja toteutustavalla voidaan vaikuttaa pesinnän onnistumiseen ja parantaa lintujen elinolosuhteita pidemmälläkin aikavälillä.
Metsänkäsittely ja linnusto -oppaan päivitys alkaa jälleen laajalla joukolla Metsätehon koordinoimana.
Kolumnini MaasTul:ssa.
Loma 🌳☀️.
Suomi on metsäteknologian tutkimuksen ja innovaatioiden kärkimaa. Teknologian kehittyminen tarjoaa monia win-win-tilanteita täsmämetsänhoitoon. Paljon uutta tietoa kansainvälisestä #Formec2025 konferenssista. Itäinen Suomi ja Joensuu tarjosivat loistavat puitteet.
Kolumnini Maaseudun Tulevaisuudessa
Takana loistava metsäteknologian kv-kongressi #Formec2025, jossa puunhankinnan kehittäminen ytimessä. Tietoa tulee koko ajan valtavasti lisää ja nyt pitää pystyä valitsemaan siitä se, joka on aidosti alalle hyödyllistä.
Oma esitykseni käsitteli metsäsektorin merkitystä sekä tiekarttatyötämme.
Korjattu, koska nostimme asian esiin. Valitettavasti Yle on sanonut väärin tästä samasta asiasta myös aiemmin. Miksi ihmeessä toistuu?
Kiitos Yle, että korjasitte alkuperäistä, virheellistä tekstiänne hakkuista.
Totta. Tärkeä muistaa, että Venäjältä ei puuta tuoda. Ennen tuotiin lähes 10 Mm3 puuta ja haketta. Nyt sieltä ei tuoda ja hankinta 95 %:sti Suomesta.
Ylen jutussa karmea virhe:
"..., kun määrä on todellisuudessa liikkunut viime vuodet 86 ja 96 milj. kuution välillä." Siis 10-20 Mm3 birhe.
Miksi Yle antaa toistuvasti väärää tietoa hakkuista? @luke.fi suurin ylläpidettävä hakkuumäärä on 79,8 Mm3 / a. Toisin kuin Yle väittää, tuon yli ei ole menty. Esim. v. 2024 hakkuut 73,7 Mm3. Miksi väärää tietoa toistuvasti?
Muistetaan lisäksi, että kokonaiskasvu 103 Mm3.
yle.fi/a/74-20162862
What a great first day at #Formec2025 congress in Joensuu. We visited Stora Enso's Uimaharju sawmill and @metsagroup.bsky.social forest sites, where thinning was underway with a Ponsse harvester. A high-level technology plays a key role in the mill and the forest.
Ensi viikolla kohti Joensuuta, jossa järjestetään Euroopan suurin metsäteknologian kongressi. Minulla on ilo olla yksi keynote -puhujista. Kerron monimuotoisuus- ja ilmastotiekartoistamme ja siitä, miten teknologian kehittyminen auttaa meitä toimissamme.
www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ff4493...
Pyöräillessä näkee paljon, mutta edelleen liian harvoin puurakentamista. Viikonloppuna Kuninkaantammessa yksi puukerrostalon pätkä sekä parkkihallin pinta tiilisten ja betonisten keskellä. Roihuvuoressa uuden päiväkodin julkisivu puusta. @hel.fi ryhtiliikkeen paikka??
Turvemaat ovat tärkeitä metsätaloudelle. Toisaalta ojitetuilta turvemailta vapautuu vesistöihin orgaanista hiiltä sekä typpeä ja fosforia. UPM on aloittanut vesiensuojelua tehostavan ja turvemaiden kestävämpää käyttöä koskevan hankkeen @BSAG:n ja @helsinki.fi kanssa.
www.hs.fi/alueet/art-2...
Minua taas ihmetyttää se, että aina suhtaudutaan lähtökohtaisesti negatiivisesti. OECM-kohde on yksi monimuotoisuutta tukeva alue kokonaissuojelukentässä EU:ssa. Miksi sitä ei nyt saa käyttää ja siten "virallistaa" kohteita raportoinnissa? On oltava muitakin kuin tiukan suojelun alueita.
Hukkaako EU jälleen biotalouden mahdollusuuden? Tätä kysyn Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissani.
EU valmistelee biotalousstrategian päivitystä tilanteessa, jossa se on jäämässä pahasti jälkeen niin USAn, Kiinan kuin Intiankin kehityksestä. Ruotsalainen komissaari Roswall on nyt paljon vartijana.
Kaakkois-Suomen kierros: Kotkassa jäsenyrityksemme MM Kotkamills Oy:n tehtaalla valmistetaan laminaattipaperia ja kartonkia. Tuotteet lähtevät maailmalle pääosin HaminaKotka satamasta. Metsäteollisuus on sataman isoin asiakas. Lopuksi katse menneisyyteen: UPM Verla, UNESCOn maailmanperintökohde.
Vuonna 2024 bruttokantorahatulojen kokonaissumma oli 3,6 mrd €:
3,0 mrd € (83 %) yksityismetsistä ja 0,6 mrd € (17 %) metsäteollisuuden ja valtion metsistä.
Tukkipuun osuus 63, kuitupuun 29 ja energiapuun 8 %.
Ei siis puhuta mistään pienistä rahasummista alueiden talouteen.
