WWF Suomi

Salpausselän kisat on sitoutunut WWF One Planet -kestävyyskriteeristöön Salpausselän kisat valittiin kesällä 2025 yhdeksi WWF Suomen kehittämän WWF One Planet -kriteeristön pilottikumppaneista.

WWF One Planet -kriteeristö palvelee hyvin myös vastuullisuustyössä pidemmällä olevia toimijoita, kuten Salpausselän kisoja. Nyt pilotointivaihe huipentuu auditointiin, jonka läpäisy hyväksytysti mahdollistaa WWF One Planet -tunnuksen myöntämisen. wwf.fi/uutiset/2026...

Kriittisiä mineraaleja puhtaiden vesien kustannuksella? 22 eurooppalaista ympäristöjärjestöä vetosi Euroopan komissioon, ettei se avaisi vesipuitedirektiiviä. Järjestöt pelkäävät, että direktiivin avaaminen johtaisi lähes varmasti vesiensuojelun…

”On pöyristyttävää, että vesipuitedirektiivin uudistamista suunnitellaan kovalla kiireellä ilman vaikutusten arviota ympäristöön, ihmisten terveyteen, talousveden tuotantoon, maatalouteen ja matkailuun", sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
wwf.fi/uutiset/2026...

WWF:n ja Tornatorin pääyhteistyökumppanuus pureutuu metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-alueiden tasolla. Mistä on kyse? Klikkaa juttu auki ja tutustu työhömme 👇
wwf.fi/uutiset/2026...

Uhka susien hyökkäyksestä on alati läsnä lammastilalla – "Edellisellä kerralla hoidimme haavoittuneita lampaita kuusi viikkoa" Mikkolan lammastilalla eletään arkea keskellä susireviiriä. Millaisia keinoja lampurit ovat keksineet, ja voivatko susi ja ihminen elää rinnakkain?

”Suteen liittyy vastakkainasettelua, joka ei liity aitoihin ongelmiin ihmisen ja suden välillä, mutta kiistaa on helppo hyödyntää politiikassa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja @petteritolvanen.bsky.social. Lue Seuran juttu 👇 seura.fi/ilmiot/repor...

Suomen suurin metsänomistaja ottaa käyttöön menetelmän, joka tekee järvien rehevöitymisestä lopun Vuosikymmenten aikana tehdyt laajat metsäojitukset pilaavat Suomen vesistöjä merkittävästi. Nyt on luotu keino, jolla kehitys voidaan kääntää.

Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator ryhtyy vähentämään metsäojista vesiin virtaavaa typpi- ja fosforikuormitusta yhteistyössä WWF:n kanssa. Kyse on luonnon omien suodattimien eli soiden ottamisesta käyttöön. Lue Ylen juttu aiheesta 👇
yle.fi/a/74-20210961

Ministerit eri mieltä saimaannorppaa suojaavasta kalastuskiellosta – Essayah ei aio toteuttaa Multalan toivetta Sari Multala (kok.) uskoo, että asiaa käsitellään vielä ministerien kesken. Sari Essayah (kd.) tukee ministeriönsä asetusluonnosta.

yle.fi/a/74-20211302 - Essayah @mmm-fi.bsky.social väittää virheellisesti, että verkkokiellon jatkoa heinäkuulle ei ole aiemminkaan esitetty viranomaisten toimesta. Lajin suojelusta vastaava @metsahallitus.bsky.social esitti tätä jo 2021 täydentävässä mielipiteessään silloisen työryhmän raporttiin.

Saimaannorpat | Norppatutkijoilta kovaa kritiikkiä Essayahille: ”Asiavirheitä ja vääriä tulkintoja” Raportissa saimaannorpan todetaan olevan alalaji, vaikka se on laji, sanoo Metsähallituksen asiantuntija.

Saimaannorppa­tutkijoilta kovaa kritiikkiä Essayahille: asiavirheitä ja vääriä tulkintoja www.hs.fi/politiikka/a... - "...asetuksen taustalla olevan raportin osana toteutettiin kansalaiskysely, jossa heinäkuun verkkokalastuskieltoa kannatettiin laajasti, mutta mielipiteitä ei huomioitu asetuksessa."

Norppien suojelu | Multala: Essayahin esitys Saimaan kalastuskiellosta "harkittava uudelleen" Ympäristöministeri Multalan mukaan Saimaan verkkokalastuskieltoa on pidennettävä heinäkuulle, mutta maa- ja metsätalousministeri Essayahin mukaan olennaisempaa on norppien pesinnän turvaaminen.

Ympäristöministeri Sari Multala vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuulle saimaannorpan suojelemiseksi. www.hs.fi/politiikka/a... - Hienoa, että uhanalaisten lajien suojelusta vastaava ja saimaannorpan suojelustrategian laatinut @ym.fi ottaa kantaa tähän tärkeään asiaan!

Keinopesillä rakennetaan tulevaisuutta saimaannorpille – riistakamerat ovat tutkijoille ”ainutlaatuinen tilaisuus” Keinopesät ovat saimaannorpalle kuin pönttöjä linnuille. Ilmastoennusteiden perusteella vaikuttaa siltä, että niille voi tulevaisuudessa olla kova tarve.

Ihmisen tekemä keinopesä on yksi väline ilmastonmuutoksesta kärsivien norppien suojelussa. Kehitystyötä on tehtävä etukenossa, jotta pesät ovat tarpeen tullen parhaassa mahdollisessa iskussa. Lue reportaasimme eteläiseltä Saimaalta 👇
wwf.fi/uutiset/2026...

Näkökulma: Päättäjät tietävät riskit – hyvinvointi pitää rakentaa maapallon rajoissa Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole kestävää taloutta, turvallista yhteiskuntaa eikä pitkän aikavälin hyvinvointia, kirjoittaa WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole kestävää taloutta, turvallista yhteiskuntaa eikä pitkän aikavälin hyvinvointia. Suomessa on osaamista, teknologiaa ja yrityksiä, jotka pystyvät toimimaan yhden maapallon rajoissa.

WWF Suomen suojelun neuvonantajan Jussi Nikulan teksti on julkaistu Talouselämässä.

Näpit irti luonnosta – allekirjoita vetoomus Euroopan ympäristölainsäädäntö on uhattuna. Vaadi kanssamme, että ympäristölainsäädäntöä ei saa murentaa!

Mitä jos ympäristönsuojelua heikennettäisiin Suomessa ja koko EU:n alueella isojen teollisuudenalojen painostuksesta?

Näin on jo tapahtumassa.

Allekirjoita vetoomus, ja vaadi kanssamme, että Euroopan johtajat puolustavat ympäristölakeja, eivätkä taivu saastuttajien ja eturyhmien painostukseen! 👇

Näkökulma: Vastuulliset yritykset ottavat yhä voimakkaammin kantaa vahvemman ympäristösääntelyn puolesta – se tekee myös hyvää bisnekselle Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti osoittaa, kuinka sekä yritykset että yhteiskunta hyötyvät sääntelyn vahvistamisesta, kirjoittaa WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

Tieteellisen tiedon hälyttävyys luontokadon uhista on koko ajan voimistunut. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti osoittaa, kuinka sekä yritykset että yhteiskunta hyötyvät sääntelyn vahvistamisesta, kirjoittaa WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. wwf.fi/uutiset/2026...

WWF on kannellut EU:n komissiolle karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksestä WWF on kannellut EU:n komissiolle karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksestä

Lue lisää verkkosivuiltamme: wwf.fi/uutiset/2026...

Toiveemme on, että kantelun seurauksena EU-komissio käynnistää Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, jonka seurauksena kiintiömetsästyksestä luovutaan. Parhaassa tapauksessa ilveksen, karhun ja saukon kiintiömetsästys voidaan vielä estää.

Kaikki kolme ovat EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja lajeja, ja niiden kiintiömetsästyksen salliva laki loukkaa luontodirektiiviä.

⛔ Stop yritykselle aloittaa yhä uusien lajien kiintiömetsästys Suomessa! ⛔

Kantelimme EU-komissiolle eduskunnan päätöksestä muuttaa metsästyslakia niin, että ilveksen, karhun ja saukon kiintiömetsästys tulisi mahdolliseksi.

Harvinainen tikkalaji leviää Suomessa – kanta moninkertaistunut Suojelutoimet onnistuivat. Nykyään pelkästään Kymenlaaksossa on enemmän valkoselkätikkoja kuin 1990-luvun alussa oli koko Suomessa.

Valkoselkätikkojen määrä on saatu Suomessa ilahduttavaan nousuun. Laji oli jo melkein kadonnut Suomesta, mutta sinnikäs suojelutyö pelasti sen.⁣⁣⁣
⁣⁣⁣
Yksi merkittävä syy kannan toipumiseen on 1980-luvulla perustamamme valkoselkätikkatyöryhmä, jossa keskityttiin tuon uhanalaisen lajin suojeluun.⁣⁣⁣

Salmensuun tila yhdistää ympäristönsuojelun ja lihantuotannon – ”Luonnonlaidunliha syntyy luonnonhoidon seurauksena” Salmensuun tila on yksi harvoista suomalaisista tiloista, joka tuottaa sertifioitua luonnonlaidunlihaa. Kesäisin uhanalaisissa perinneympäristöissä laiduntavat eläimet ovat korvaamaton apu luonnon…

Salmensuun tila yhdistää ympäristönsuojelun ja lihantuotannon. Jos laidunnus loppuu, katoavat myös monet uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit. Salmensuussa toivotaan, että luonnonlaidunlihan sertifiointi ja sen kasvava arvostus voisivat osaltaan muuttaa suuntaa. wwf.fi/uutiset/2026... @wwf.fi

Luken susikanta-arvio on paras, mitä saatavilla on Luken virallista kanta-arviota arvostelleilla ei ole esittää uskottavia perusteita väitteilleen, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Luonnonvarakeskuksen susikanta-arviota arvostelleilla ei ole esittää uskottavia perusteita väitteilleen, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. Arvio perustuu useisiin tietolähteisiin ja parhaalla asiantuntemuksella niitä yhdistävään matemaattiseen malliin. wwf.fi/uutiset/2026...

Viikonloppuna Saimaalla kolattiin apukinoksia saimaannorpille. Norpat pesivät kevättalvella.

Näkökulma: Amazonia suojaava sopimus murenee Brasiliassa – siksi EU ei saa vesittää metsäkatoasetusta Amazonin sademetsiin kohdistuu uusia uhkia. Siksi EU:n pitäisi toimeenpanna vahva metsäkatoasetus, kirjoittaa WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Korvaamattomien metsien, kuten Amazonin, kustannuksella tuotetut raaka-aineet ja tuotteet eivät kuulu EU-markkinoille, sanoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen. wwf.fi/uutiset/2026...

Merkittävä projekti niin kaloille kuin ihmisille - Palokin koskien vapauttaminen puhutti Kolilla Palokin padon purkaminen ja koskien vapauttaminen voisi auttaa pelastamaan henkitoreissaan olevan järvilohen ja tuoda samalla uusia matkailuelinkeinon mahdollisuuksia Itä-Suomeen.

Palokin padon purkaminen ja sen alta vapautuvien koskien ennallistaminen olisi toteutuessaan ”Suomen merkittävin, tarpeellisin ja järkevin padonpurkuprojekti”. Lue juttumme Luonto- ja kalastusmatkailun kehittäminen Vuoksen vesistössä -tapahtumasta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

Fennoskandiassa lähes sata naalipentuetta – suojelutoimet ratkaisevassa roolissa kannan elpymisessä Vuonna 2025 Fennoskandiassa todettiin 97 naalipentuetta ja mallinnukseen perustuva arvio naalin populaatiokooksi on 526 aikuista yksilöä. Arvio on hieman pienempi kuin vuoden 2024 populaatiokoon arvio...

Viime vuonna Fennoskandiassa todettiin 97 naalipentuetta ja kanta-arvio on 526 aikuista yksilöä. Suojelutoimet, kuten tukiruokinta ja geneettisen monimuotoisuuden vahvistaminen, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta äärimmäisen uhanalainen naali voisi elpyä. wwf.fi/uutiset/2026... @wwf.fi

Lukijalta: Ennallistaminen tuo työtä kasvukeskusten ulkopuolelle Suomessa on ojitettuja, puuntuotannolle kannattamattomia soita noin 200 000 hehtaaria, kirjoittavat WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä ja Rakennusteollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Juha Lau...

🔨 Rakennusala: Ennallistaminen on myös liiketoimintaa!
🌳 Ei pelkkä ympäristöteko, vaan konkreettista työtä, urakoita ja alueellista elinvoimaa.
👓 Lue @wwf.fi Elina Erkkilän ja RT:n Juha Laurilan mielipide Maaseudun Tulevaisuudessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/29...

Esitetyissä verkkokalastusrajoituksissa saimaannorpan suojelemiseksi hyvää ja huonoa: rajoitusalue laajenisi mutta ei jatkuisi heinäkuun loppuun saakka WWF:n mielestä saimaannorpan kuuttien suojaksi tehtyä verkkokalastuskieltoa tulisi jatkaa heinäkuun loppuun saakka, sillä rajoituksilla on suuri merkitys saimaannorpan suojelulle.

Ehdotuksessa uusiksi kalastusrajoituksiksi saimaannorpan suojaksi on hyvää (alue laajenee), mutta myös iso puute: verkkokieltoa ei jatkettaisi 31.7. asti, vaikka sille on suomalaisten enemmistön vankka tuki ja kuutit ovat silloin yhä vaarassa. Puute voidaan vielä korjata. 👉 wwf.fi/uutiset/2026...

Kiitos arvokkaasta tuestanne! Upea summa, joka on kivunnut jo hieman yli kolmeen tonniin. 🦭

Mahtavaa, kiitos arvokkaasta tuesta! Me ja norpat kiitämme. 🦭

Politiikka | Poliittinen ohjaus sai tutkijat irtisanoutumaan luontoraportista – Tieto vetäytymisen syistä kätkettiin Tutkijat irtisanoutuivat ministeriön tilaamasta luontoraportista. He kokivat, että poliittisen ohjauksen sotkema raportilla voi olla ikäviä seurauksia luonnolle ja tieteen uskottavuudelle ikäviä seura...

Poliittinen ohjaus sai tutkijat irti­sanoutumaan luonto­raportista. @syke.fi:n näkökulmasta tutkimustietoa ohjattiin poliittisesti, mikä vaarantaa sekä itse luontoarvioinnin että tutkimustiedon puolueettomuuden ja tietopohjaisen päätöksenteon uskottavuuden. www.hs.fi/alueet/art-2...

Ympäristöjärjestöjen väliarvio: Suomi ei aio noudattaa ennallistamisasetusta Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt arvioivat EU:n jäsenmaiden onnistumista kansallisten ennallistamissuunnitelmien valmistelussa. Suomi on EU:n kärkijoukossa käytettävissä olevan tieteellisen tiedon…

Arvioimme kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua yhdessä @luonnonsuojelu.bsky.social ja @birdlifesuomi.bsky.social kanssa. Suomen hallitus pyrkii luistamaan asetuksen tavoitteesta eli luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Lue tarkemmin: wwf.fi/uutiset/2025... @wwf.fi

WWF: Ruokastrategiassa ei uskalleta nostaa esiin keskeisiä mahdollisuuksia Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tänään vuoteen 2040 ulottuvan Kansallisen ruokastrategian, joka sisältää vision koko ruoka-alalle. Kasviproteiinien mahdollisuuksiin ei strategiassa kuitenkaan…

Maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaisema Kansallinen ruokastrategia ei tartu kasvipohjaisen ruuan mahdollisuuksiin. Kasviproteiinien tuotannon ja kulutuksen lisäämisellä olisi monenlaisia hyötyjä niin ympäristölle, kansanterveydelle kuin taloudelle. Lue reaktiomme. 👇